Late Classical - Hellenistic Fortifications in Epirus : Fourth to Second century BC

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7673-8
Title: Late Classical - Hellenistic Fortifications in Epirus : Fourth to Second century BC
Author: Suha, Mikko
Other contributor: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Arts, Kulttuurien tutkimus, arkeologia
Historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i historia och kulturarv
Doctoral Programme in History and Cultural Heritage
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-11-27
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7673-8
http://hdl.handle.net/10138/335876
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This dissertation based on five published papers examines the military architecture of the Late Classical and Hellenistic fortifications of Epirus. The sites are scattered all over ancient Epirus, which in today’s geographical terms consists of the northwestern corner of Greece and the southernmost part of Albania. The work consists of the preface, five papers that were published in volumes of the peer-reviewed publication series Papers and Monographs of the Finnish Institute at Athens, plus three appendices. Four articles were published in the final volumes of the Thesprotia Expedition, an interdisciplinary project carried out between 2004 and 2010 with the aim of writing the diachronic history of the Kokytos River Valley in Thesprotia in the northwestern corner of Greek Epirus. Paper IV is an accepted manuscript that is based on a paper given at the Greek Architecture workshop at the Finnish Institute at Athens in May 2014, which is to be published in the proceedings of the workshop. Papers I and II concentrate on two nearby forts in the Kokytos Valley, These papers explore the fortifications and the building date of the enceintes through field observations and excavation results. Paper III examines the walls of Elea, the main ancient settlement of the same valley, with the aim of dating the construction time of the enceinte. The fourth paper examines the coverings of the gates and posterns of Epirote fortified sites, which consisted of either corbelling or self-supporting true arches. The last paper examines the development of different enfilading methods consisting of right-angled offsets of the wall trace known as indented trace, towers, and large catapult batteries. As the papers were written between 2008 and 2016, some of the information within is outdated and erroneous in light of newer research. Thus, the Preface of the work aims to correct those issues. The first chapter offers an overview of the geography, history and research history, both of Epirus and Greek fortifications. The next chapter outlines the various methods of dating fortification walls, and analyzes their problems and suitability for dating Epirote sites. Chapter 3 presents the different fortification types in Epirus, the component parts of wall circuits, as well as masonry and small details. The aim is to provide an up-to-date framework for dating the Epirote fortifications. In Chapter 4 all the sites discussed in the papers are presented, the information is re-evalued using the above-mentioned framework. Chapter 5 is the Conlusion where all is brought together. Appendix I is the Index of Sites, listing all of the site names and aliases mentioned in the text and Papers I–V. Appendix II is a listing of the fortified sites of Epirus and their UTM coordinates, set in accompanying map sheets with a short compilation of the military architecture of the site. Appendix III is a re-evaluation of the reconstruction drawing of the tower of Agios Donatos thirteen years after the original study.Artikkeliväitöskirja käsittelee Epeiroksen myöhäisklassisten ja hellenististen linnoitettujen kohteiden arkkitehtuuria ja pyrkii ajoittamaan niiden rakennusajankohtaa. Työn keskiössä ovat neljä julkaistua artikkelia sekä yksi julkaistavaksi hyväksytty artikkelikäsikirjoitus. Kaikki painetut artikkelit on julkaistu vuosina 2009- 2019 vertaisarvioiduissa Suomen Ateenan-instituutin julkaisusarjassa ilmestyneissä opuksissa: myös vuonna 2016 luovutetun artikkelikäsikirjoituksen on tarkoitus ilmestyä sellaisessa. Antiikin Epeiros käsittää nykytermein ilmaistuna Kreikan luoteisen kulman ja eteläisen osan Albaniaa. Työn aikarajaus ulottuu 300-luvun alkupuolelta 100-luvun puoliväliin eKr. Artikkelit I ja II käsittelivät kahta Kokytos- jokilaakson linnoitusta, Hagios Donatosta ja Kiotezaa, analysoivat näkyviä jäänteitä ja pyrkivät ajoittamaan muurien rakennusajankohtaa. Näissä kahdessa kohteessa oli mahdollista suorittaa myös arkeologisia kaivauksia. Artikkeli III käsitteli Kokytos-jokilaakson suurimman antiikin aikaisen asutuskeskuksen, Elean, kaupunginmuuria. Artikkelissa analysoin muurikehää ja sen rakennusvaiheita. Neljäs artikkeli on hyväksytty käsikirjoitus, joka pohjautuu toukokuussa 2014 Ateenan-instituutissa järjestetyssä Greek Building Projects- workshopissa pitämääni esitelmään. Se käsittelee Epeiroksen linnoituskohteissa nähtäviä valeholvi- ja holvikaarirakenteita. Artikkeli esitteli kahdeksan kohdetta ympäri Epeirosta, ja pyrki ajoittamaan niitä. Viides artikkeli käsitteli epeiroslaisten muurikehien sivustasuojausta; torneja, katapulttipattereita sekä muurien sahalaitaista polveilua (indented trace). Kymmenen esimerkkikohdetta sijaitsevat eri puolilla Epeirosta. Väitöskirjan yhteenveto-osan ensimmäisessä luvussa tarjotaan lyhyt esittely Epeiroksen maantieteeseen, historiaan sekä tutkimushistoriaan. Toisessa luvussa esitellään erilaiset muurien ajoitusmetodit sekä pohditaan niiden ongelmia ja kunkin soveltuvuutta alueen kohteisiin. Kolmosluku on yleiskatsaus Epeiroksen linnoituskohteisiin; linnoitustyyppeihin (mm. tornit, linnoitukset ja kaupunginmuurit), sekä linnoituslaitteiden rakenneosiin (kurtiinimuurit, tornit, ja portit). Myös epeiroslaista kivityötä ja pieniä arkkitehtoonisia yksityiskohtia, kuten kulmien viisteitä tarkastellaan, kaiken pyrkimyksenä on laatia Epeiroksen linnoituskohteille ajoitusmalli. Nelosluvussa kaikki artikkeleissa käsitellyt 13 kohdetta käsitellään yksitellen. Koska artikkelit on kirjoitettu vuosien 2008 ja 2016 välillä, korjataan tässä luvussa artikkeleissa esiintyviä virheitä ja vanhentuneita tietoja sekä ajoitusväitteitä. Kohteiden ajoituksia tarkastellaan edellisissä luvuissa esiteltyjen ajoituskeinojen ja –mallien avulla, saattaen tulokset ajan tasalle. Viides luku on yhteenveto. Liite I on Epeiroksen linnoituskohteiden nimistölistaus, johon on kerätty kaikki löydetyt kohteet vaihtoehtoisine nimineen. Liite II on koko työn keskeisin anti, listaus kaikista löydetyistä 154:stä linnoituskohteesta kohde-esittelyineen, UTM-sijaintikoordinaatteineen ja karttoineen. Liite III on lyhyt uudelleenarviointi ensimmäisessä artikkelissa esitetystä Hagios Donatoksen tornin rekonstruktiosta. Siinä esitetään uusi, todennäköisempi ennallistus sekä tornista että koko linnoituksen itäpäädystä. Se on samalla symbolinen lopetus prosessille, joka alkoi kesällä 2005 aloitellessani Hagios Donatoksen torniksi kutsutun kivikasan kaivamista ensimmäistä kertaa.
Subject: arkeologia
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
suha_mikko_dissertation_2021.pdf 13.52Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record