Soiden kasvillisuus

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/336517

Citation

Laitinen, J., Ojanen, P., Aapala, K., Hotanen, J-P., Kokko, A., Punttila, P., Rehell, S., Tiainen, J., & Vasander, H. (2020). Soiden kasvillisuus. Suo 71 (2), 141-148. http://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/soiden-kasvillisuus/

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Laitinen et al. 2020 Soiden kasvillisuus.pdf 506.1Kb PDF View/Open
Title: Soiden kasvillisuus
Author: Laitinen, Jarmo; Ojanen, Paavo; Aapala, Kaisu; Hotanen, Juha-Pekka; Kokko, Aira; Punttila, Pekka; Rehell, Sakari; Tiainen, Juha; Vasander, Harri
Publisher: Suoseura
Date: 2020
Language: fi
Belongs to series: Suo 71 (2) (2020)
ISSN: 0039-5471
URI: http://hdl.handle.net/10138/336517
Abstract: Suoluonto on hyvin vaihtelevaa, koska suolla vaihtelevat märkyys ja ravinteisuus ja niiden seurauksena myös puustoisuus. Suoluonnon tärkein säätelijä on märkyys – lähellä maanpintaa oleva vedenpinta. Vaikka kaikki suot ovat märkiä, suon märkyys myös vaihtelee paljon. Kuivimmillaan suo muistuttaa kivennäismaan metsää, ja usein suo vaihettuukin saumattomasti ympäröiväksi metsäksi. Märimmillään suo muistuttaa jo matalaa vesistöä ja vaihettuu rantakosteikoihin ja vesistöihin. Suo voi olla ravinteisuudeltaan rehevä tai karu. Rehevässä ääripäässä suolle valuu ravinteikasta vettä ympäristöstä tai kasvillisuus saa ohuen turvekerroksen läpi ravinteita ravinteikkaasta kivennäismaasta. Karussa ääripäässä turvetta on kertynyt niin paksu kerros, että kasvien juuret eivät yllä ottamaan ravinteita alla olevasta kivennäismaasta. Myöskään ympäristöstä ei valu ravinteikasta vettä suon reunaa korkeammaksi kohonneelle suon keskiosalle, ja kasvillisuus on sadeveden mukana tulevien ravinteiden varassa. Lisäksi turpeen kertyminen ja suon läpi virtaavan veden väheneminen happamoittavat turvetta, mikä vaikeuttaa kasvien ravinteiden ottoa. Ravinteisuuden ja märkyyden lisäksi aluskasvillisuuden kasvuoloihin vaikuttaa valon määrä, jota säätelee puuston varjostus. Runsaspuustoisimmat suot ovat varjoisia ja reheviä kuusi- ja lehtipuuvaltaisia korpia tai karumpia mäntyvaltaisia rämeitä. Mitä märempi ja karumpi suo on, sitä vähäisempää puusto on. Märimmät suot ovat ravinteisuudesta riippumatta puuttomia lettoja ja nevoja. Karuimmilla puustoisilla soilla kasvaa niin kitukasvuinen ja harva männikkö, ettei se käytännössä varjosta aluskasvillisuutta. Ojitus vähentää suoluonnon vaihtelua. Kun suo ojitetaan metsätaloutta varten, märkyyden vaihtelu vähenee ja jäljelle jää ravinteisuuden vaihtelu. Tällöin suo alkaa kehittyä aluskasvillisuudeltaan kivennäismaan metsää muistuttavaksi turvekankaaksi. Myös metsänhoito ja hakkuut muuttavat kasvillisuutta. Jos suo raivataan maataloutta varten, kuivatuksen lisäksi suo muokataan viljelyyn sopivaksi kalkituksin ja lannoituksin ja suokasvillisuus raivataan viljelykasvien tieltä. Turpeennostoa varten suo raivataan kasvittomaksi turvekentäksi.
Subject: ekologia
suot
kasvillisuus
turvemaat
Subject (ysa): ecology
mires
vegetation
peatlands


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record