A Treatise on Knowledge Society Discourse and Policy

Abstract

The focus of this thesis is the study of the Knowledge Society discourse and policies of international development organisations (the UN, AU, IADB, ITU, UNESCO) and two national governments (South Africa and Finland). The research question is “Why and how the policies of national and international organizations have promoted and developed Knowledge Society policies generally and for development in the Sub-Saharan Africa, in particular?” The data for the thesis traces its origins to the author being immersed for 15 years in Knowledge Society policy implementation and study, in and across five regions (Central America, the Caribbean, South America, Europe, and Africa). This thesis involves an introductory essay, four articles and one book chapter. The author’s framework in this study blends earlier research on the historical progression of scholarly thought on Knowledge Society discourse and policies with public discourse on the content and new directions of what defines Knowledge Society policy. The author has engaged in participant observation and many rounds of analysis, iteration, reflection, and interpretation as it pertains to the subject matter. Since 2015, she has carried out further data collection, analysis and interpretation for purposes of theory building . The data collected, analysed and interpreted in this study thus pertain to the history and evolution of Information and Knowledge Society and its manifestation in national policies of governments and the development policies of international development organisations globally, and more specifically in the context of Africa. Following the methodology of Gioia, Corley and Hamilton (2013), the author categorized her foregoing data on Knowledge Society discourse and policies into 21 first-order codes or policy themes. The identified themes are each contextually embedded in the time of their publication. Some of the policy themes in the essay and publications have remained the same from 2000 to 2015. Other policy themes, like gender and local economy, have only appeared on the agenda more recently. The three developmental ‘waves’, ‘phases’ or ‘dimensions’ of Knowledge Society are: An efficiency-and economically oriented wave starting as discourse in the 1970s, an information and communication technology wave starting in the 1980s and globalization and development wave starting in the 1990s. Within each of these waves and across them, Knowledge Society has either contributed to development of national economies and societies in the Global North (such as those of Europe or the United States) or in the Global South (such as those in Sub-Saharan Africa). Calls for further research include the study of the impact of the COVID 19 pandemic on development in selected countries in the Global North and the Global South.

Tämä tutkimus käsittelee tietoyhteiskuntaa koskevaa puhetta ja poilitiikkaa. Miten ja miksi tietoyhteiskuntaa koskeva puhe on muuttunut ja miten tietoyhteiskuntaa koskevat politiikat kehityksen edistäjänä ovat muuttuneet 2000 luvun alusta lähtien? Tämä tutkimus keskittyy kansainvälisten järjestöjen (YK, EU, AU) ja maiden (Etelä-Afrikka ja Suomi) tietoyhteiskuntapolitiikkoihin. Erityisesti tarkastellaan kansainvälisten järjestöjen tietoyhteiskuntapolitiikkaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja kehitystä tarkastellaan eri indikaattoreiden avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta osasta: se käsittelee toisaalta tietoyhteiskuntaa koskevaa puhetta tutkimuskirjallisuuden kautta ja toisaalta kansallisia ja kansainvälisiä tietoyhteiskuntapolitiikkoja. Tutkimuksen teoria koostuu siitä, miten tietoyhteiskuntapuhe on kehittynyt kolmena aaltona: 1) taloudellisen tehokkuuden aaltona, 2) teknologisena aaltona ja 3) globaali- ja kehitysaaltona. Näissä aalloissa ja niiden välissä, tietoyhteiskunnan kehittäminen on edistänyt (tai ei ole edistänyt) maiden talouden ja yhteiskunnan kehitystä kehittyneissä maissa (kuten Euroopassa ja Yhdysvalloissa) ja kehittyvissä maissa (kuten Afrikassa). Tietoyhteiskuntapolitiikkaa käsitellään viiden eri artikkelin kautta tämän tutkimuksen osana. Tutkimuksen lopussa esitetään uusia tutkimusaiheita. Suomen kielessä sana tietoyhteiskunta koskee engkanninkielisiä termejä Information Society ja Knowledge Society. Kansainvälinen keskustelu tietoyhteiskunnasta alkoi käsitteellä Information Society, jossa korostui informaatio, sen tuottaminen ja välittäminen kaikille kehittyneen tieto-ja informaatioteknologian avulla. Knowledge Society-käsite korostaa tiedon merkitystä sen käytön yhteydessä. Tätä käsitettä käytetään ehä enemmän, vaikka toisaalta molempia käsitteitä käytetään samanaikaisesti. Tämä tutkimus käyttää pääsääntöisesti Knowledge Society-käsitettä. Tutkimuksen tekijä osallistui tietoyhteiskuntaohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseeen 15 vuoden ajan kolmella mantereella (Keski-Amerikassa, Karibian alueella, Etelä-Amerikassa, Euroopassa ja Afrikassa. Tuona aikana ja sen jälkeen hän osallistui tietoyhteiskuntaohjelmien suunnitteluun, kehittämiseen, osallistuvaan havainnointiin, reflektointiin, evaluointiin ja tulkintaan. Sen jälkeen tutkija on kerännyt aineistoa, analysoinut ja tulkinnut sitä teoretisointia varten. Siten tämän tutkimuksen aineisto tietoyhteiskunnan historiasta muodostaa pohjan globaalin, Euroopan ja erityisesti Afrikan tietoyhteiskuntapolitiikkojen analysoinnille ja tulkinnalle.