Rehtoreiden emootioprofiilit koronakeväänä – yhteydet työkykyyn ja työssä suoriutumiseen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202111244094
Title: Rehtoreiden emootioprofiilit koronakeväänä – yhteydet työkykyyn ja työssä suoriutumiseen
Author: Mäki, Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202111244094
http://hdl.handle.net/10138/336664
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Yleinen ja aikuiskasvatustiede
General and Adult Education
Allmän- och vuxenpedagogik
Abstract: Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella suomalaisten rehtoreiden kokemia tunteita ja tuntemuksia koronapandemian aikana keväällä 2020. Tarkoituksena oli tutkia, millaisia emootioprofiiliryhmiä voidaan tunnistaa suomalaisten rehtoreiden keskuudesta, ja eroavatko nämä ryhmät toisistaan työssä suoriutumisen, työkyvyn ja sukupuolen suhteen. Rehtoreiden kokemia tunteita tarkasteltiin saavutustunteiden kautta, jossa tunteita voidaan tarkastella niiden valenssin, aktivaation ja objektifokuksen kautta. Koettujen tunteiden tarkastelu suhteessa työssä suoriutumiseen ja työkykyyn on myös tärkeää, sillä tunteilla on merkittävä vaikutus yksilön toimintaan ja hyvinvointiin. Tutkimus oli luonteeltaan pääosin eksploratiivinen. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto (n = 552) kerättiin kevään ja kesän 2020 aikana osana toista rehtoribarometria. Kyselyyn vastanneista 59 % oli naisia ja 41 % miehiä. Vastaajat täyttivät kyselylomakkeen, jonka avulla mitattiin koettuja tunteita sekä työssä suoriutumista ja työkykyä. Aineistoa analysoitiin tunteiden osalta Two Step Cluster -analyysilla, jonka avulla pyrittiin muodostamaan emootioprofiiliryhmiä rehtoreiden keskuudesta. Eri emootioprofiileiden eroja työkyvyn ja työssä suoriutumisen osalta tarkasteltiin varianssianalyysin avulla ja sukupuolen osalta ristiintaulukoinnilla ja X2 -riippumattomuustestillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa tunnistettiin suomalaisten rehtoreiden keskuudesta neljä eri emootioprofiiliryhmää: hillityt, myönteiset, tunteikkaat ja kielteiset. Emootioprofiilit erosivat osittain toisistaan työssä suoriutumisen ja työkyvyn suhteen. Myönteiset olivat arvioineet työssä suoriutumisensa ja työkykynsä korkeimmalle, kielteiset taas matalimmalle. Hillityt ja tunteikkaat eivät eronneet merkitsevästi toisistaan työssä suoriutumisen ja työkyvyn suhteen. Sukupuolella ei ollut vaikutusta eri ryhmiin kuulumisessa. Tutkimus vahvistaa, että rehtorit ovat kokeneet tunteita koronapandemian aikana laidasta laitaan. Vahvimmin koetut positiiviset ja negatiiviset tunteet vaikuttavat olevan yhteydessä työssä suoriutumiseen ja työkykyyn. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia, miten rehtoreiden kokemat tunteet muuttuvat eri ajankohtina sekä miten koetut tunteet ovat tarkemmin yhteydessä rehtoreiden työhyvinvointiin.Goals. The aim of this study was to examine Finnish school principals’ job-related emotions during the COVID-10 pandemic in the Spring 2020. The goal of the study was to examine what sort of emotion profiles it is possible to identify among school principals, and how these groups differ in job performance, ability to work, and gender. The theory of achievement emotions, in which emotions are described by valence, activation, and object focus, was used to examine principals’ emotions. It is important to examine the connection between emotions and job performance and ability to work, because emotions have a significant impact on individual’s behaviour and wellbeing. The study’s character was mainly explorative. Methods. The data (n = 552) was collected from Finnish school principals during the Spring and early Summer 2020 as part of the second Principal Barometer. Of the respondents, 59 % were women. Participants filled in a questionnaire measuring emotions, job performance, and ability to work. The emotion profile groups among school principals were examined by Two Step Cluser analysis. Group differences between the emotion profiles in job performance and ability to work were examined by analysis of variance, and gender differences were examined by cross-tabulation and X2 independence test. Results and conclusions. Four different emotion profiles were identified among school principals. The first profile described principals who experienced only little both positive and negative emotions. The group was named as mild emotions profile. The second profile described principals who mostly experienced positive emotions, and was named as positive emotions profile. The third group experienced both positive and negative emotions higher than average, and was named as strong emotions profile. The fourth profile described principals who mostly experienced negative emotions, and was named as negative emotions profile. The groups varied partly in job performance and ability to work. Principals belonging to the positive emotions profile expressed higher job performance and ability to work than the other groups. In contrary, principals belonging to the negative emotions profile experienced lower job performance and ability than the other groups. Principals belonging to the mild emotions profile and to the strong emotions profile did not differ from each other in job performance and ability to work. No gender differences were found between the groups. This study shows that school principals experienced a great variety of emotions during the COVID-19 pandemic. The strongest positive and negative emotions are associated with job performance and ability to work. In the future, it would be important to study, how school principals’ emotions change in different work circumstances and how emotions are connected to the wider wellbeing of school principals.
Subject: emootiot
saavutustunteet
työkyky
työssä suoriutuminen
Subject (yso): emootiot
saavutustunteet
työkyky
työhyvinvointi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record