Kotona laulamisen ja ohjatun musiikki-intervention yhteys kuulovammaisten lasten sanaston kehitykseen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202112144269
Title: Kotona laulamisen ja ohjatun musiikki-intervention yhteys kuulovammaisten lasten sanaston kehitykseen
Alternative title: The connection of singing at home and guided music intervention to the vocabulary and naming development of hearing-impaired children
Author: Katainen, Sallamari
Other contributor: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202112144269
http://hdl.handle.net/10138/337556
Thesis level: master's thesis
Degree program: Logopedian maisteriohjelma
Master 's Programme in Logopedics
Magistgerprogrammet i logopedi
Specialisation: Suomenkielinen opintolinja
Study orientation in Finnish
Finskspråkig studieinriktning
Abstract: Kuulovamma on riski lapsen sanaston kehitykselle. Sanaston kehitystä voidaan arvioida sanojen määrän lisäksi nimeämisen taidoilla. Musiikin harjoittelun on todettu parantavan lasten kielellistä kehitystä, myös sanaston kasvua. Ohjatun musiikki-intervention yhteyttä kuulovammaisten lasten sanaston kasvuun ja nimeämiseen ei ole aiemmin tutkittu. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää lasten sanastoa mittaavien vanhemmille suunnatun kyselyn ja nimeämistehtävän välistä yhteyttä, miten näillä mitattuna kuulovammaisten lasten sanasto kehittyy ohjatun ja tavoitteellisen musiikki-intervention aikana, ja miten tutkittavien taustatekijät ovat yhteydessä kehitykseen. Lisäksi tarkastellaan, eroaako sanaston ja nimeämisen kehitys enemmän tai vähemmän lapsilleen laulavien vanhempien lapsilla. Tutkielma on osa MULAPAPU-hanketta, jossa tutkitaan CIsumusa-puhemuskarin vaikutuksia 0–7-vuotiaiden kuulovammaisten lasten kielenkehitykseen. Tutkittavat (n=14) olivat 2–6-vuotiaita, suomenkielisiä, bilateraalisesti kuulovammaisia lapsia, joilla ei ollut kuulovamman lisäksi muita vammoja, ja jotka olivat osallistuneet CIsumusa-puhemuskariin vuosina 2019–2020. Tutkittavilla oli käytössään kuulokojeet, sisäkorvaistutteet tai molemmat. Sanaston kehitystä arvioitiin vanhemmille suunnatun LEINIKKI-menetelmän sanastopisteillä ja sanastoon liittyvää nimeämistä arvioitiin Bo Ege -sanaston käytön testillä. Arviointi toteutettiin ennen musiikki-interventiota (T1) ja sen jälkeen (T2). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. LEINIKKI-menetelmän sanastopisteet ja Bo Ege -testi olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa, joten ne todennäköisesti mittaavat samaa asiaa eli lasten sanastoa. Tutkittavien sanasto kasvoi musiikki-intervention aikana. Vaikeampi kuulovamma oli yhteydessä parempaan nimeämiseen ennen musiikki-interventiota ja sen jälkeen. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten nimeäminen oli musiikki-intervention jälkeen parempaa kuin kuulokojetta käyttävien lasten. Äidin korkeampi koulutus oli yhteydessä lasten suoriutumiseen Bo Ege -nimeämistehtävässä ennen musiikki-interventiota ja kehitykseen sen aikana. Lasten, joiden vanhemmat lauloivat paljon lapsilleen, sanaston koon ja nimeämisen pisteiden keskiarvot nousivat enemmän kuin lasten, joiden vanhemmat lauloivat heille vähän. Musiikki-interventio vaikuttaa tulosten perusteella olevan toimiva kuntoutusmuoto kuulovammaisten lasten sanaston kehitykseen.
Subject: MULAPAPU-tutkimushanke
kuulovammat
musiikki-interventio
sanasto
kotona laulaminen
LEINIKKI-menetelmä
Full text embargoed until: 2023-11-02


Files in this item

Files Size Format View

Embargo on files ends: 2023-11-02

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record