Kotona laulamisen ja ohjatun musiikki-intervention yhteys kuulovammaisten lasten sanaston kehitykseen

Abstract

Kuulovamma on riski lapsen sanaston kehitykselle. Sanaston kehitystä voidaan arvioida sanojen määrän lisäksi nimeämisen taidoilla. Musiikin harjoittelun on todettu parantavan lasten kielellistä kehitystä, myös sanaston kasvua. Ohjatun musiikki-intervention yhteyttä kuulovammaisten lasten sanaston kasvuun ja nimeämiseen ei ole aiemmin tutkittu. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää lasten sanastoa mittaavien vanhemmille suunnatun kyselyn ja nimeämistehtävän välistä yhteyttä, miten näillä mitattuna kuulovammaisten lasten sanasto kehittyy ohjatun ja tavoitteellisen musiikki-intervention aikana, ja miten tutkittavien taustatekijät ovat yhteydessä kehitykseen. Lisäksi tarkastellaan, eroaako sanaston ja nimeämisen kehitys enemmän tai vähemmän lapsilleen laulavien vanhempien lapsilla. Tutkielma on osa MULAPAPU-hanketta, jossa tutkitaan CIsumusa-puhemuskarin vaikutuksia 0–7-vuotiaiden kuulovammaisten lasten kielenkehitykseen.

Tutkittavat (n=14) olivat 2–6-vuotiaita, suomenkielisiä, bilateraalisesti kuulovammaisia lapsia, joilla ei ollut kuulovamman lisäksi muita vammoja, ja jotka olivat osallistuneet CIsumusa-puhemuskariin vuosina 2019–2020. Tutkittavilla oli käytössään kuulokojeet, sisäkorvaistutteet tai molemmat. Sanaston kehitystä arvioitiin vanhemmille suunnatun LEINIKKI-menetelmän sanastopisteillä ja sanastoon liittyvää nimeämistä arvioitiin Bo Ege -sanaston käytön testillä. Arviointi toteutettiin ennen musiikki-interventiota (T1) ja sen jälkeen (T2). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.

LEINIKKI-menetelmän sanastopisteet ja Bo Ege -testi olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa, joten ne todennäköisesti mittaavat samaa asiaa eli lasten sanastoa. Tutkittavien sanasto kasvoi musiikki-intervention aikana. Vaikeampi kuulovamma oli yhteydessä parempaan nimeämiseen ennen musiikki-interventiota ja sen jälkeen. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten nimeäminen oli musiikki-intervention jälkeen parempaa kuin kuulokojetta käyttävien lasten. Äidin korkeampi koulutus oli yhteydessä lasten suoriutumiseen Bo Ege -nimeämistehtävässä ennen musiikki-interventiota ja kehitykseen sen aikana. Lasten, joiden vanhemmat lauloivat paljon lapsilleen, sanaston koon ja nimeämisen pisteiden keskiarvot nousivat enemmän kuin lasten, joiden vanhemmat lauloivat heille vähän. Musiikki-interventio vaikuttaa tulosten perusteella olevan toimiva kuntoutusmuoto kuulovammaisten lasten sanaston kehitykseen.