Mitigating the Covid-19 shock – A simulation study on the cost compensation schemes of Finland, Norway and the United States

Abstract

Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Taloustieteen maisteriohjelma Opintosuunta: Yleinen opintosuunta Tekijä: Juho Ivaska Työn nimi: Mitigating the Covid-19 shock – A simulation study on the cost compensation schemes of Finland, Norway and the United States Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: 11/2021 Sivumäärä: 43 Avainsanat: Yritystuet, COVID-19, Simulointi Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Koronapandemian aikana monet valtiot toimeenpanivat mittavia tukiohjelmia pandemiasta kärsiville yrityksille. Tämä tutkielma vertailee miten Suomen yritysten kustannustuki, Norjan kompensasjonsordning sekä Yhdysvaltojen Paycheck Protection Program (PPP) ovat pystyneet kompensoimaan koronapandemian vaikutusta yritysten kannattavuuteen, likviditeettiin ja maksukykyyn. Kaikki kolme tukea korvaavat yritysten kustannuksia, mutta eroavat toisistaan sekä korvauksen laskukaavan että korvauksen ehtojen osalta. Vertailu suoritetaan simuloimalla koronapandemian aiheuttama liikevaihtošokki Suomen yrityksille eri tukijärjestelmien alaisuudessa. Simulaation lähtötilanne vastaa vuoden 2019 suomalaista yrityskenttää, jota kuvaa Tilastokeskuksen tilinpäätösaineisto. Liikevaihtošokki on simulaatiossa toimialakohtainen ja kestoltaan yhden vuoden. Tukijärjestelmän vaikuttavuutta arvioidaan mittaamalla, kuinka suuren osan pandemian vaikutuksesta tuki pystyy kompensoimaan, ottaen samalla huomioon simuloidun yritystuen hinta. Pandemian negatiivisia vaikutuksia mitataan kannattavuus- ja maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten määrällä, mutta myös koko yrityskentän tilaa kuvaavien keskiarvomuuttujien avulla. Tutkimuksessa huomataan, että Norjan kompensaatiojärjestelmä onnistui parhaiten vähentämään niin tappiota tekevien kuin maksuvaikeuksista kärsivien yritysten määrää. Norjan tukijärjestelmä sijoittui yhtä lukuun ottamatta kaikissa kategorioissa ensimmäiseksi myös tuen hintaan suhteuttamisen jälkeen. Suomen kustannustuki tuotti hintaansa nähden simulaation korkeimman vaikuttavuuden keskimääräiseen maksuvalmiussuhteeseen, mutta jäi muissa suureissa niukasti norjalaisen mallin taakse. Yhdysvaltojen PPP oli tukijärjestelmistä kallein ja siksi tehottomin jokaisella kannattavuuden, likviditeetin ja maksukyvyn mittarilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kiinteiden kustannusten korvaaminen on tärkeässä osassa pahiten koronasta kärsineiden yritysten tukemisessa. Suomen kustannustuen voidaan katsoa täyttäneen hyvin tehtävänsä suhteessa vertailun muihin tukiin, vaikka pienempien ja toisaalta suurempien yksittäisten tukisummien salliminen olisi voinut parantaa tuen vaikuttavuutta. Mikäli tuella tavoitellaan lomautusten ja irtisanomisten välttämistä, on PPP:n tyyppinen palkkakustannustuki selvästi vertailun paras vaihtoehto.

Abstract Faculty: Social Sciences Program: Economics Line of study: General line Author: Juho Ivaska Name of work: Mitigating the Covid-19 shock – A simulation study on the cost compensation schemes of Finland, Norway and the United States Type of work: Master’s thesis Month and year: 11/2021 Number of pages: 43 Keywords: Corporate subsidies, Covid-19, Simulation Storage location: University of Helsinki library Abstract: During the Covid-19 pandemic, many countries implemented sizeable support programs for companies suffering from the pandemic. This thesis compares the effectiveness of the Business Cost Support of Finland, the Norwegian Business Compensation Scheme and the Paycheck Protection Program (PPP) of the USA in terms of mitigating pandemic effects on firm profitability, liquidity and solvency. All three programs are cost support schemes but they differ in what costs are covered and in their eligibility criteria. The comparison is executed by simulating the pandemic-induced turnover shock on Finnish enterprises under each support scheme. Statistics Finland’s detailed Financial statement data from 2019 provides the starting position for the simulation. The turnover shock is one year of length and assigned to firms based on their industry code. Effectiveness of the support schemes is measured by mitigation rate which describes the share of the effects of the pandemic that the scheme can mitigate. Additionally, the costs of the schemes are considered. This thesis finds that the Norwegian scheme was the most effective in decreasing the number of unprofitable firms as well as the number of firms with liquidity troubles. It ranks the highest in all but one measure even when adjusted by its second highest price. The Finnish scheme yielded the highest price-adjusted mitigation rate in average quick ratio but trailed the Norwegian scheme slightly in all other categories. The PPP was the most expensive of the support schemes and thus the least effective in all the profit and liquidity related measures. This thesis concludes that compensating fixed costs and targeting the support carefully were crucial in supporting the worst hit businesses for a reasonable price. The Finnish Business Cost Support fared well compared to its counterparts but allowing for higher and lower single support payments would have most likely increased its effectiveness. If the target of the scheme is maintaining employees on firm payrolls, a pure wage compensation scheme as the PPP yields better results.