From rules to lifestyle − understanding weight management during the life course

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8163-3
Title: From rules to lifestyle − understanding weight management during the life course
Author: Joki, Anu
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Nutrition
Doctoral Program in Population Health
Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Väestön terveyden tohtoriohjelma
Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten
Doktorandprogrammet i befolkningshälsan
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2022-05-25
Language: eng
Belongs to series: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:2342-317X
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8163-3
http://hdl.handle.net/10138/343223
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This doctoral thesis focuses on long-term weight management. In Western countries, the current obesogenic (obesity-promoting) environment is believed to play a key role in the rapidly increasing prevalence of obesity. The behavioral factors that support weight management, for example, active exercising and a healthy diet, are well-known and recognized, but people still struggle with their weight. Further, weight management is seen as demanding, and is generally linked to adequate self-control, disciplined behavior, and various eating restrictions. However, some people have succeeded in weight management. The present dissertation focuses on learning from their experiences, knowledge, attitudes, and behaviors. This thesis aims to study 1) lifelong weight maintainers’ perceptions of successful lifelong weight management and the factors that they regard as significant for success; 2) the perceived influence of the life course on weight management: how earlier experiences and social connections modify an individual’s current behavior and choices; 3) how individuals with different weight maintenance histories employ various culturally and socially available and common weight management explanations in their sense-making. This thesis consists of three sub-studies, two of which focused on lifelong weight management and one on both lifelong and long-term (after significant weight reduction) weight management. The qualitative data were gathered through theme interviews. In Sub-studies I and II, the 39 participants (referred to in the present thesis as lifelong weight maintainers, LMs) were men and women from two age groups (30–45 and 55–70 years). They had maintained a medically determined normal weight (BMI 18.5 to 24.9) throughout their lives. Sub-study I used a data-based thematic approach to yield results. Sub-study II used a life-course approach, and its thematic analysis was both data and theory based. In Sub-study III, the 40 participants were from two groups. Group 1 consisted of 20 LMs who had belonged to the older age group in Sub-studies I and II. Group 2 consisted of 20 former PREVIEW intervention study participants (referred to in the present thesis as weight-loss maintainers, WMs) who had lost at least 8% of their initial weight during the intervention. They had maintained the required weight criteria (a gain of less than 5% of their weight after weight loss; weight at least 5% below baseline weight) for three years. This sub-study used critical discursive psychology (CDP) as the theoretical and methodological framework. The thesis interprets successful weight management as a lifelong journey. A lifestyle that supported weight management was developed during this journey via an individual weight management pathway. Several factors, such as micro- and macro-environment and personal characteristics, shaped the weight management pathways and thus influenced the creation of the lifestyle. The results of Sub-study II indicated that childhood played a crucial role in this process: food-upbringing and childhood family had influenced the LMs’ current diet and active lifestyle and their attitudes and choices, resulting in a flexible and permissive relationship with food and exercise. Constant learning described the LMs’ pathways: New routines had become habitual practices through active repetition, which seemed to simplify weight management. High perceived self-efficacy was also vital for success: The LMs had learned to trust their ability to cope with challenging life events, and possessed skills for adjusting their lifestyle to altered situations. The findings of Sub-study I showed that flexible, permissive, and conscious self-regulation guided both the eating-related and weight-related behaviors of the LMs. It was also crucial to be aware of the balance between eating and energy consumption. The LMs mentioned certain routines (e.g., regular eating and exercising, a healthy and vegetable-rich diet, sufficient meal sizes) that characterized their lifestyle and promoted weight management. The results of Sub-study III indicated that the dominant cultural weight-centric discourses and constructions were reflected in the sense-making processes of the LMs and WMs. The WMs in particular, using the following instructions repertoire, reiterated the typical narrative of Western culture that stresses control and disciplined behavior as essential for weight management. In contrast, the LMs mostly employed the lifestyle and personalized routines repertoire, emphasizing customized needs and the routinization of weight management practices. Further, the accounts in the everyday challenges repertoire linked unsuccessful weight management to external factors, thus allowing participants, particularly WMs, to negotiate blame and avoid being judged as lacking personal responsibility. Finally, the understanding of weight management seemed to be related to different weight management histories. The normative weight discourses placed the LMs and WMs in different positions, which may explain their different need to justify their moral acceptability and use of the repertoires. In contrast to the general comprehension of weight management, the results of this doctoral dissertation offer a novel way of seeing and understanding weight management as a lifestyle that has developed over the life course and that does not require extreme exercise or fasting periods but an enjoyable way of living and taking care of oneself. These findings encourage public health policies to invest resources into developing a long-lasting, health-promoting lifestyle already at an early stage of life. This thesis also highlights the need to change the narrative and the way of thinking related to weight management. Weight-centric framings should be replaced with morally neutral language that focuses on lifestyle and wellbeing.Tämä väitöskirja tutki elinikäistä ja pitkäaikaista painonhallintaa. Lihavuutta tuottavan ympäristön on ajateltu olevan olennainen tekijä lihavuuden nopeaan yleistymiseen länsimaissa. Käyttäytymiseen liittyvien tekijöiden kuten aktiivisen elämäntavan ja terveellisen ruokavalion merkitys painonhallinnassa tunnetaan hyvin ja niiden ajatellaan auttavan siinä. Silti moni ihminen kokee painonhallinnan vaativana ja miltei mahdottomana. Tiukka kontrolli, riittävä itsekuri ja syömisen rajoittaminen on tyypillisesti yhdistetty painonhallintaan länsimaisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin on ihmisiä, jotka onnistuvat painonhallinnassa. Tässä väitöstutkimuksessa haluttiin selvittää heidän kokemuksiansa, ajatuksiansa ja asenteitansa liittyen painonhallintaan. Väitöskirjan tavoitteena oli selvittää 1) elinikäisten painonhallitsijoiden näkemyksiä siitä, miten he olivat onnistuneet painonhallinnassa ja mitkä asiat he näkivät tärkeiksi onnistumisen kannalta; 2) miten elämänkulkuun liittyvät tekijät kuten menneet tapahtumat tai läheiset ihmiset ovat elinikäisten painonhallitsijoiden mielestä vaikuttaneet heidän nykyisiin valintoihin ja käyttäytymiseen; 3) miten painonhallintahistorialtaan erilaiset ihmiset hyödynsivät länsimaiselle kulttuurille tyypillisiä tapoja ymmärtää ja kuvata painonhallintaa ja miten he selittivät onnistumistaan. Väitöstutkimus perustuu laadulliseen aineistoon, joka on kerätty teemahaastattelujen avulla. Tutkimus koostuu kolmesta osatyöstä: osatyöt I-II keskittyivät elinikäiseen painonhallintaan ja osatyö III tarkasteli sekä elinikäistä että pitkäaikaista painonhallintaa. Osatöiden I ja II osallistujat, 39 elinikäistä painonhallitsijaa, olivat naisia ja miehiä kahdesta eri ikäryhmästä (ikä 30-45 ja 55-70 vuotta). Lisäksi he olivat pysyneet lääketieteellisesti määritellyn normaalipainon rajoissa koko elämänsä. Osatyössä I käytettiin aineistolähtöistä temaattista analyysimenetelmää tulosten käsittelyssä. Osatyö II hyödynsi elämänkulkunäkökulmaa ja sen temaattinen analyysi oli sekä aineisto- että teorialähtöinen. Osatyön III 40 osallistujaa oli kahdesta ryhmästä. Ryhmä 1 koostui tutkittavista, jotka kuuluivat elinikäisten painonhallitsijoiden vanhempaan ikäryhmään (n=20). Ryhmän 2 tutkittavat olivat entisiä PREVIEW-interventiotutkimuksen osallistujia, jotka olivat laihduttaneet vähintään 8 % heidän alkuperäisestä painostaan ja säilyttäneet sen jälkeen tälle tutkimukselle tarvittavat painokriteerit kolmen vuoden ajan (enintään 5 % laihdutuksenjälkeinen painonnousu ja kokonaisuudessaan vähintään 5 % laihtuminen alkuperäisestä painosta). Kriittistä diskursiivista psykologiaa käytettiin teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä osatyössä III. Tämän väitöstutkimuksen tulokset antoivat uutta tietoa elinikäisestä ja pitkäaikaisesta painonhallinnasta. Onnistunut painonhallinta näyttäytyi matkana läpi elämänkulun. Tämän matkan ja yksilöllisen painonhallintapolun varrella elinikäisille painonhallitsijoille oli kehittynyt elämäntyyli, joka tuki painonhallintaa. Useat tekijät, mikro- ja makroympäristöstä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, vaikuttivat onnistujien painonhallintapolkuun. Julkaisussa II havaittiin, että vanhemmat ja perhe, lapsuuden ruokakasvatus ja aktiivinen elämäntyyli loivat pohjan onnistuneelle painonhallinnalle. Lisäksi elinikäiset painonhallitsijat olivat painonhallintapolun varrella omaksuneet ja oppineet uusia taitoja, jotka helpottivat painonhallintaa. Toistojen kautta nämä taidot olivat muuttuneet sisäistetyiksi tavoiksi ja rutiineiksi. Heillä oli myös hyvä pystyvyydentunne liittyen painonhallintaan: elinikäiset painonhallitsijat olivat oppineet luottamaan kykyihinsä selvitä haastavissa elämäntilanteissa, ja heillä oli taito sopeuttaa elämäntyylinsä muuttuneeseen ympäristöön. Julkaisussa I huomattiin, että elinikäiset painonhallitsijat suhtautuivat painonhallintaan joustavasti ja sallivasti, mutta olivat tietoisia syömiseen ja liikuntaan liittyvästä käyttäytymisestään. He mainitsivat heidän elämäntyylilleen tyypillisiä tapoja (esim. säännöllinen syöminen ja liikunta, terveellinen ja kasvisvoittoinen ruokavalio, sopivat annoskoot), jotka edistivät painonhallintaa. Julkaisussa III havaittiin, että yhteiskunnalliset painodiskurssit ja puhetavat heijastuivat elinikäisten painonhallitsijoiden ja onnistuneiden laihduttajien merkityksenannossa. Varsinkin laihduttaneet henkilöt toistivat länsimaiselle kulttuurille tyypillistä puhetapaa, jossa painonhallinta nähdään kurista ja itsekontrollista riippuvaisena. Elinikäiset painonhallitsijat sen sijaan korostivat itselle sopivan elämäntavan ja rutiinien merkitystä onnistumisessa. Kaikki tutkimuksessa esille nousseet puhetavat tähdensivät yksilönvastuuta painonhallinnassa ja tältä osin toistivat länsimaiselle kulttuurille ominaista ymmärrystä. Painonhallinnassa epäonnistumista selitettiin arjen haasteiden ja ulkoisten tekijöiden avulla. Tässä puhetavassa vastuu asetettiin itsestä riippumattomiin tekijöihin ja näin ollen voitiin välttää mahdollinen arvostelu ja häpeän kohteeksi joutuminen, joihin painokeskeiset normatiiviset diskurssit asettivat varsinkin laihduttaneet henkilöt. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan nähdä ja ymmärtää painonhallintaa: se näyttäytyi elämäntyylinä, joka on kehittynyt läpi elämänkulun ja joka ei vaadi äärimmäisiä kuntokuureja tai paastoamista, vaan on nautittava tapa elää ja pitää itsestä huolta. Tutkimuksen tulokset kannustavat panostamaan terveydenedistämisohjelmissa pitkäaikaisen terveyttä edistävän elämäntavan kehittymiseen jo lapsuudesta ja nuoruudesta alkaen. Lisäksi tutkimuksen tulokset painottavat tarvetta muuttaa painonhallintaan liittyvää yleistä narratiivia ja ajattelua. Stigmaa ylläpitävät painokeskeiset, haitalliset puhetavat pitäisi korvata vaihtoehtoisilla tavoilla puhua ja ymmärtää painonhallintaa. Niissä tulisi keskittyä elämäntapaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Subject: ravitsemustiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
joki_anu_dissertation_2022.pdf 784.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record