The Digitalisation of Social Representations : The Influence of the Evolution of Communication Technology on the Development of Shared Ideas

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7654-1
Title: The Digitalisation of Social Representations : The Influence of the Evolution of Communication Technology on the Development of Shared Ideas
Author: Wahlström, Mikael
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Helsinki Institute for Information Technology HIIT
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2012-08-24
Belongs to series: Publications of the Department of Social Research 2012:13, Social Psychology - URN:ISSN:1798-9132
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7654-1
http://hdl.handle.net/10138/35617
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Human mentality is in constant change as new ideas emerge, are challenged, become concrete and are compared to existing concepts in the societal discourse. The theory of social representations is an attempt to explain this process. The study contributes to this field of enquiry by discussing how changes in communication technologies influence the process. New digital communication technologies, such as broadband Internet connections, smartphones, sophisticated Web search engines and similar developments, have influenced how people are able to communicate their views and make sense of the world. The work addresses the question of the ways in which change in communication technologies influences how shared ideas develop by applying a synthesising research approach in consideration of both past and future, both sensemaking and dissemination of messages and both individuals interaction with technologies and broad societal structures in communication. The study applies varied methods and sources: survey-based statistics, historical reflection and ethnographic observations and interviews. Some illustrative phenomena related to digital communication technologies are explored with case studies: 1) the World Wide Web, 2) plurality of communication technologies in sensemaking practices, 3) hard-disk-drive-based television watching and 4) immersive virtual reality. The interpretations and concepts considered are varied, at times contradictory, and offer different degrees of plausibility. In the past, the communication technologies complemented myths and other tales with content less suitable for human cognition. Eventually, they afforded decentralised communication, because of a decrease in the resources an individual needs for disseminating messages. Recent digital communication technologies, the Internet in particular, have 1) increased plurality in media sources, 2) given individuals greater capability to filter and choose messages, 3) dissolved the centrality of communication power (especially increasing the ability for those outside the mainstream media to gain wide audiences) and 4) enabled more efficient gaining of various vantage points with differing arguments and different types of presentations (picture, sound, text etc.). Possible changes in the development of shared ideas include the following: 1) The development is faster with more information available and with it sought more efficiently than before. 2) Increase and/or decrease in human intellect can be seen expert or researcher-styled perspectives are gained while the quality of knowledge has deteriorated in the absence of truly expert journalist gatekeepers, and new learning is reduced on account of easier access to content corresponding closely with existing interests. 3) There is increased sharedness of ideas globally, but with an increase in fragmentation of attitudes within smaller geographical and cultural areas ideas can be explored, and commonality felt, in online groups. 4) The influence of taboos has declined, as anonymous and non-professional alternative online media are more likely to break taboos and norms may change within online communities. Futurologist reflections envision scenarios of utopias and dystopias in which the consequences of current technologies are total and futures in which the latest or currently niche technologies (immersive virtual reality in particular) have entered the commonplace. Implications for the theory of social representations are discussed. These pertain to its processes (e.g., a narrower gulf between the scientific and lay sphere), its concepts (e.g., challenging the emphasis on strict attachment to culturally distinct social groups in the definition of social representations) and the way in which social representations are studied (e.g., need to explore media use habits and a more varied field of societal actors). The overall message of the study is that the social influences of communication technologies are varied in the extent to which they have influence on which methods and concepts are suitable in social sciences, similarly to any radical variation in the societal context. My study exemplifies reform and synthesis that is, subtle considerations regarding the existing theories rather than reconceptualising the social order.Inhimillinen ajattelu on jatkuvassa muutoksessa: uusia käsityksiä ja käsitteitä muodostetaan, kyseenalaistetaan, konkretisoidaan sekä verrataan olemassa oleviin käsitteisiin yhteiskunnallisessa diskurssissa. Sosiaalisten representaatioiden teoria pyrkii selittämään tätä prosessia. Tämä väitöskirja osallistuu edellä mainittuun tutkimuslinjaan tutkimalla, kuinka muutokset kommunikaatioteknologioissa vaikuttavat inhimillisen ajattelun muutokseen. Digitaaliset kommunikaatioteknologiat, kuten laajakaistaiset Internet-yhteydet, älypuhelimet, hakukoneet ja vastaavat uudet työvälineet ovat muuttaneet tapaa, jolla ihmiset kommunikoivat ja ottavat selvää asioista. Tutkimuskysymykseen teknologisen muutoksen vaikutuksesta inhimillisen ajattelun kehittymisen tapaan vastataan teorioita yhdistävään ja kokonaisvaltaisuuteen pyrkivällä tutkimusotteella. Keskustelun kohteina ovat menneisyys sekä tulevaisuus, rakenteet kommunikaatiovallassa, interaktio kommunikaatioteknologioiden kanssa, viestien leviäminen sekä tavat, joilla asioista otetaan selvää. Tutkimuksessa hyödynnetään useita menetelmiä ja aineistoja: tilastoja, video-observointeja, haastatteluja sekä historiallista tarkastelua. Teknologisen muutoksen eri puolia havainnollistetaan tapaustutkimuksilla. Ne koskevat seuraavia ilmiöitä: 1) World Wide Web, 2) kommunikaatiovälineiden moninaisuus, 3) kovalevyn käyttö television katsomisessa sekä 4) virtuaalitodellisuus. Tulkinnat ja ehdotetut käsitteet ovat moninaisia, osin ristiriitaisia ja vaihtelevan todennäköisiä. Menneisyydessä kommunikaatioteknologiat täydensivät myyttejä ja tarinoita sisällöllä, joka on vähemmän luontevaa ja helppoa ihmisten luontaisten kognitiivisten kykyjen kannalta. Viime aikoina kommunikaation valtarakenteet ovat hajautuneet, koska viestien laajamittainen levittäminen vaatii vähemmän resursseja. Internet ja muut digitaaliset kommunikaatioteknologiat ovat 1) vapauttaneet keskitetystä kommunikaatiovallasta etenkin lisäämällä valtavirtamedian ulkopuolisten kykyä saavuttaa laajoja yleisöjä sekä 2) lisänneet medialähteiden moninaisuutta ja 3) ihmisten kykyä valikoida viestejä sekä 4) tavoittaa erilaisia näkökulmia erilaisia argumentteja sekä erityyppisiä esitystapoja, kuten kuvia, ääntä ja tekstiä. Mahdolliset muutokset jaettujen käsitysten ja käsitteiden kehityksessä ovat seuraavia: 1) Kehitys on nopeampaa, koska informaatiota on entistä enemmän saatavilla ja siitä on entistä helpompi tavoittaa erilaisia näkökulmia. 2) Inhimillisen älykkyyden lisääntyminen tai vähentyminen on nähtävissä tieteellisiä ja asiantuntijamaisia näkökulmia todellisuuteen saavutetaan entistä helpommin, mutta tiedon taso on alentunut, koska ammattitoimittajien rooli tiedon leviämisen portinvartijoina on heikentynyt. 3) Globaalilla tasolla käsitykset ja käsitteet ovat entistä enemmän yhteisesti jaettuja, mutta maantieteellisten ja kulttuurillisten alueiden sisällä asenteissa ilmenee lisääntynyttä jakautuneisuutta tämä johtuu siitä, että käsityksiä ja yhteistä identiteettiä voidaan rakentaa online-ryhmissä ilman tavanomaista kontaktia oman viiteryhmän sisällä. 4) Tabujen vaikutus on vähentynyt, koska anonyymi ja vaihtoehtoinen verkkomedia rikkoo tabuja ammattimediaa todennäköisemmin, ja verkkoyhteisöt ovat otollisia ympäristöjä normien muutoksille. Futurologiset pohdinnat sisältävät skenaarioita utopioista ja dystopioista, joissa nykyisten teknologioiden sosiaaliset vaikutukset ovat kaikenkattavia ja joissa teknologiat, jotka ovat nykyään harvojen käytössä, ovat yleisessä käytössä erityisesti keskustelun kohteena on kokonaisvaltaisesti käyttäjän ympäröivä virtuaaliteknologia. Vaikutukset sosiaalisten representaatioiden teorialle koskevat sen prosesseja (esimerkiksi kapeampi kuilu tieteellisen ja tavallisen ajattelun välillä) ja käsitteitä (esimerkiksi kyseenalaistaen liitännän kulttuurillisesti erottuviin ryhmiin sosiaalisten representaatioiden määritelmässä) sekä tapoja, joilla sosiaalisia representaatioita tutkitaan (esimerkiksi suurempi tarve tutkia median käytön tapoja sekä entistä laajempaa kirjoa sosiaalisia vaikuttajia). Tutkimuksen yleisviesti on, että kommunikaatioteknologioiden sosiaaliset vaikutukset ovat niin moninaisia, että muutokset näissä teknologioissa vaikuttavat siihen, mitä käsitteitä ja menetelmiä yhteiskuntatieteissä kannattaa käyttää kokonaisvaikutus on samankaltainen kuin mikä tahansa merkittävä muutos sosiaalisessa kontekstissa. Tutkimukseni tarjoaa esimerkin reformista ja synteesistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että olemassa olevia teorioita tarkastellaan kriittisesti ja yhdistetään sen sijaan, että muodostettaisiin uusia käsitejärjestelmiä tai teorioita sosiaalisen järjestelmän selittämiseksi.
Subject: sosiaalipsykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
digitali.pdf 602.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record