Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

National survey of clinical pharmacy services on the wards and their benefits in Finland

Show full item record

Files in this item

Files Size Format View

Full-text will be available: 2014-09-07

Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/36770
Vie RefWorksiin
Title: National survey of clinical pharmacy services on the wards and their benefits in Finland
Author: Tyynismaa, Lotta
Contributor: Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta
Thesis level:
Abstract: In Finland first pharmacists started to work on wards in 1980s and 1990s. Ward pharmacy increased mainly in consequence of the lack of nurses. Common tasks were taking care of drug logistics (stock control), dispensing drugs to patient specific doses, preparing and diluting intravenous drugs and providing drug information to ward personnel. During the 2000s, ward pharmacy services have been increasing a lot. New tasks are, e.g., reviewing medications and prescriptions, medication counselling, and taking part in medical rounds. However, the tasks are still rather logistics compared to the United States and the United Kingdom where a pharmacist has an established role in a multiprofessional team. Internationally it has been proved that it is possible to achieve decreased and enhanced quality of care and patient safety with hospital clinical pharmacy services.
The aim of this study was to explore the extent and benefits of ward pharmacy services in Finland. An online
survey was conducted by sending the invitations to the chiefs of hospital pharmacies (n = 24) and medical dispensaries (n = 94) by using the e-mail register of the University of Helsinki and Satefa (Finnish Association of hospital and health centre pharmacists). Before compiling the questionnaire six theme interviews were conducted to set up the questionnaire. The survey respondents were asked to submit information about development projects and research reports if they had explored the benefits of ward pharmacy services.
The response rate was 60 % (n/N = 72/118). A half of the respondents (n = 36) reported having ward pharmacy services in their units. Benefits were explored in 12 units and nine project reports were received. Altogether 157 pharmacists were working in 242 wards at the time of the survey in spring 2011. Most common tasks were providing drug information to ward personnel, drug logistics and dispensing drugs to patient specific doses. Patient oriented tasks were increased, including prescription and medication reviews, taking part on medical rounds and medication counselling gave patient information were reported. The most reported benefits on ward pharmacy services were increased multiprofessional collaboration, saved working time of nurses and physicians, decreased drug costs and decreased number of medication errors and/or enhanced reporting habits and developed functions on wards. Respondents also believed that ward pharmacy services can have positive impact on length of stay, readmission and hospitalisations and mortality during hospitalization, but these benefits were not demonstrated by studies.
In the future it would be important to develop the Finnish ward pharmacy services by following the international example and the principles of pharmaceutical care. The help of automation technology and pharmacy technicians should be exploited more in drug logistics. The economical and patient related outcomes of new clinical and patient oriented services should be proved in Finland and the results of the researches and projects made in hospital and health centres should be published more.Osastofarmasia alkoi kehittyä Suomessa 1980-luvulla ja laajeni vähitellen 1990-luvulla, jolloin uusia virkoja perustettiin osittain sairaanhoitajapulan takia. 2000-luvulla osastofarmasia on lisääntynyt paljon ja osastofarmaseutit ovat saaneet kliinisempiä tehtäviä, kuten lääkehoidon arvioinnit ja tarkastukset, potilasinformaatio sekä osastokierroille osallistuminen. Suomalainen osastofarmasia on vielä hyvin logistista
verrattuna Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan, joissa farmasistit ovat kiinteä osa hoitotiimiä. Kansainvälisesti kliinisen farmasian palveluiden avulla on onnistuttu vähentämään hoidon kustannuksia, parantamaan hoidon laatua sekä edistämään lääkitysturvallisuutta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää osastofarmasian nykytila Suomessa ja kartoittaa osastofarmasian avulla saavutettuja hyötyjä. Tutkimus tehtiin verkkokyselytutkimuksena. Kutsu lähetettiin Sosiaalifarmasian osaston ja Suomen Farmasialiiton sairaala- ja terveyskeskusfarmasian jäsenyhdistys Satefan sähköpostirekisterien avulla sairaala-apteekkareille (n = 24) ja lääkekeskusten hoitajille (n = 94). Kyselylomakkeen laatimisessa käytettiin apuna kuutta teemahaastattelua, joiden avulla pystyttiin keskittämään lomakkeen sisältö kattavasti olennaisiin asioihin. Kyselyn yhteydessä kerättiin myös tietoa raporteista ja julkaisuista sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehdyistä osastofarmasiaan liittyvistä tutkimuksista ja kehittämisprojekteista.
Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 60 % (n/N = 72/118). Osastofarmasiaa oli puolessa vastanneista yksiköistä (n= 36). Hyötyjä oli tutkittu 12 yksikössä ja projektiraportteja saatiin 9. Osastofarmaseuttien määrä oli kasvanut selkeästi 2000-luvun aikana ja työskentelyosastot olivat monipuolistuneet: yhteensä 157 farmasistia työskenteli 242 osastolla. Yleisimmät tehtävät olivat lääkeinformaatio hoitohenkilökunnalle, lääkelogistiikasta huolehtiminen sekä lääkkeiden jakaminen. Myös erilaiset lääkehoitojen tarkastukset, osallistuminen osastokierroille ja lääkeinformaatio potilaille olivat lisääntyneet. Uutena osa-alueena oli osallistuminen lääkityspoikkeamien raportoimiseen ja seurantaan. Selkeimpiä osastofarmasian avulla saavutettuja hyötyjä olivat moniammatillisen yhteistyön lisääntyminen, hoitajien ja lääkäreiden työajan säästyminen, lääkekustannuksien pienentyminen sekä lääkityspoikkeamien vähentyminen ja/tai raportointikäytäntöjen sekä osaston toimintojen parantuminen lääkehoidon osalta. Vastaajien mielestä osastofarmasialla on suotuisia vaikutuksia myös hoitojaksojen pituuteen, sairaalakäyntien määrään sekä sairaalakuolleisuuteen, mutta näitä ei ollut tutkittu tai pystytty osoittamaan.
Tulevaisuudessa osastofarmasiaa tulisi edelleen kehittää kansainvälisen mallin ja mukaan kliinisempään suuntaan ja hyödyntää enemmän uutta teknologiaa ja lääketyöntekijöitä lääkelogistiikan apuna. Kansainvälisissä tutkimuksissa osoitetut hyödyt tulisi ottaa huomioon osastofarmasian kehittämisessä. Uusien kliinisempien palveluiden hyödyt tulisi osoittaa myös Suomessa niin taloudellisesta kuin potilaan voinnin näkökulmasta ja tehtyjen demonstraatioprojektien tulokset julkaista kansallisesti ja kansainvälisesti.
URI: http://hdl.handle.net/10138/36770
Date: 2012-09-14
Full text embargoed until: 2014-09-07
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account