Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Ecumenical Action in World Politics : The Creation of the Commission of the Churches on International Affairs, 1945 1949

Show full item record

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-9047-74-4
Vie RefWorksiin
Title: Ecumenical Action in World Politics : The Creation of the Commission of the Churches on International Affairs, 1945 1949
Author: Peiponen, Matti
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology, kirkkohistoria
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Belongs to series: Schriften der Luther-Agricola-Gesellschaft - URN:ISSN:1236-9675
Abstract: Ecumenical Action in World Politics. The Creation of the Commission of the Churches on International Affairs (CCIA),1945 1949

The World Council of Churches in Process of Formation (WCC) entered the ecumenical scene on the eve of the Second World War. Soon, it emerged as the new flagship for the ecumenical work of the ecumenically involved Orthodox and Protestant churches. The architects of the WCC were also determined to incorporate international affairs into the scope of the new council as an area of central concern. This newcomer within the modern ecumenical movement induced the gradual dissolution of the World Alliance movement, which had been the first organisational expression of churches concern for international affairs, and especially for world peace.

American ecumenists pressed for the creation of the Commission of the Churches on International Affairs (CCIA) soon after the end of the Second World War. Their proposal for a new ecumenical body was adopted by the Provisional Committee of the WCC at its first post-war meeting. The aims and functions of the CCIA were further discussed by the International Conference of Church Leaders on the Problems of World Order. At this Conference, 60 church leaders, mostly from Britain, Western Europe and the U.S., gave the green light to the creation of the CCIA in August 1946.

The organisational structure of the CCIA was formed and the CCIA was officially established by its parent bodies, the WCC and the International Missionary Council (IMC). The actual work was done by the key office-holders of the CCIA, Mr Kenneth Grubb, Professor O. Frederick Nolde, and Dr Willem A. Visser t Hooft. In spite of their being located in London, New York and Geneva, these three men dynamically, although not without personal tensions, completed the task entrusted to them by the parent bodies.

As the CCIA began carry out its appointed tasks, the post-war period threatened to degenerate into an era of conflict between the superpowers. A third world war seemed close because tensions between the Soviet Union and the U.S. were deepening alarmingly in the international arena. The modern ecumenical movement, especially the WCC and its CCIA, could not prevent these political rivalries entering their agenda and affecting their work. The international situation became a testing ground for the efficiency and utility of the CCIA.

The usefulness of the CCIA was first tested at the Amsterdam Assembly of the WCC in the summer of 1948. The CCIA was entrusted to prepare and introduce topics addressing war and peace, international law, human rights, religious freedom, and communism. All these themes provoked broad discussion in an atmosphere overshadowed by the Cold War. In the end, the Amsterdam Assembly chose not to take sides in the political dispute between the East and the West and thus managed to establish its neutrality and impartiality between the two political blocs.

In addition to the ecumenical arena, the CCIA was also expected to achieve results in the international arena. The leadership of the CCIA prioritised human rights and religious freedom as the main issue of concern where Christian principles ought to be borne in mind, and the CCIA saw the United Nations (UN) and the formulation of the Universal Declaration of Human Rights (UDHR) as the area in which it should press its interests. The incorporation of a broad set of religious freedoms into the UDHR was ensured at the General Assembly of the UN in December 1948, allowing the CCIA also to pass the second test of its efficiency and utility.Ekumeenista toimintaa maailmanpolitiikassa. Kirkkojen kansainvälisten asiain komission perustaminen ja alkuvaiheet vuosina 1945 1949

Kirkkojen näkemykset esiin Yhdistyneissä Kansakunnissa

Tutkimus liittyy ekumeenisen liikkeen järjestäytymiseen ja toiminnan päivittämiseen toisen maailmansodan jälkeen. Tutkimuksen kohteena on Kirkkojen kansainvälisten asiain komissio (CCIA), jonka Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) ja Kansainvälinen lähetysneuvosto (KLN) perustivat vaiheittain vuosina 1946 ja 1947. CCIA aloitti varsinaisen toimintansa vuosina 1948 1949.

Välittömästi toisen maailmansodan päätyttyä CCIA:n perustamista ajoi amerikkalainen juristi John Foster Dulles, joka toimi Yhdysvaltain ulkoministerinä vuosina 1953 1959. Dullesin ja häntä lähellä olevien kansainvälisesti ja ekumeenisesti suuntautuneiden amerikkalaisten protestanttien tavoitteena oli luoda kirkkojen edustajien ja kansainvälisten kysymysten asiantuntijoiden komissio, joka käyttäisi kirkkojen ääntä etenkin Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) sisällä.

Amerikkalaiset CCIA:n aloitteentekijät pyrkivät takaaman sen, että kristinuskon keskeiset periaatteet otettaisiin huomioon kysymyksissä, jotka nousevat esiin maailmanpolitiikan areenoilla. Amerikkalaiset saivat ajatukselleen ja hankkeelleen tukea varsinkin briteiltä ja KMN:n edustajilta. Cambridgessa kesällä 1946 pidetty ekumeeninen ja kansainvälinen kirkonjohtajien kokous näytti vihreää valoa hankkeelle, ja KMN ja KLN sinetöivät CCIA:n perustamisen lopullisesti kevään 1947 aikana.

CCIA:n perustajat saattoivat tukeutua aiempaan toimintaan ja keskusteluihin, joita ekumeenisen liikkeen sisällä oli käyty jo maailmansotien välisenä aikana. Näissä keskusteluissa oli ollut mukana myös World Alliance -niminen ekumeeninen järjestö, jolla oli ollut tiiviitä yhteyksiä Kansainliiton edustajiin. Tämä vuoteen 1948 saakka toimintaansa jatkanut järjestö haluttiin kuitenkin sivuuttaa CCIA:n luomisessa, koska KMN:n johtajat karsastivat World Alliancen henkilösidonnaista jäsenpohjaa sekä sen suunnitelmia uskontojenvälisen yhteistyön lisäämiseksi maailmanrauhan vahvistamiseksi.

CCIA:n asemoituminen Kylmän sodan rintamalla

Välittömästi perustamisensa jälkeen CCIA sai virallisen tarkkailija-aseman Yhdistyneiden Kansakuntien sisällä. Tästä seurasi, että CCIA:n toimintaa alkoivat sanella YK:n ajankohtaiset kansainvälispoliittiset hankkeet. CCIA:n taholta etenkin YK:n sisäiset keskustelut ihmisoikeuksista, uskonnonvapaudesta ja rauhantilan vahvistamisesta koettiin tärkeiksi.

Vaikka CCIA pyrkikin tuomaan esille kansainvälisissä keskusteluissa kristinuskolle tyypillisiä sosiaalieettisiä painotuksia, se joutui myös kasvavassa määrin huomioimaan suurvaltapolitiikan aiheuttamat jännitteet. Neuvostoliiton laajenevan vaikutuksen ja sen edustaman ateistisen kommunismin pelättiin peittoavan kirkkojen näkemykset, joten uskonnonvapauskysymykset nousivat CCIA:n toiminnan keskiöön. Toisaalta CCIA pyrki olemaan poliittisesti sitoutumaton kirkollinen toimija, joten se pyrki pitämään etäisyyttä myös Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden edustamaan poliittiseen linjaan. CCIA kuitenkin tukeutui länsimaisen demokratian periaatteisiin, joissa ihmisoikeuskysymykset olivat keskeisiä ja luovuttamattomia. Kylmän sodan asetelmat alkoivat vaikuttaa CCIA:n linjauksiin yhä enenevässä määrin.

Kansainvälisten kysymysten vakiintuminen ekumeeniseen toimintaan

Väitöskirjatutkimuksen perusteella selvisi, että CCIA:n edustajat vaikuttivat merkittävästi Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen periaatteiden ja etenkin sen uskonnon- ja sananvapausartiklojen lopulliseen sisältöön. Samalla CCIA luominen muovasi ekumeenista liikettä, etenkin sen uutta lippulaivaa Kirkkojen maailmanneuvostoa aktiiviseksi toimijaksi YK:n kysymyksissä. Tämä lisäsi KMN:n uskottavuutta ja kiinnostavuutta sekä sen jäsenkirkkojen parissa että maailmanpolitiikan areenoilla. CCIA:n myötä KMN:n katsottiin olevan merkittävä vaikuttaja kirkkojen opillisten ja sisäisten kysymysten lisäksi myös ajankohtaisissa sosiaalieettisissä kysymyksissä. CCIA:n olemassaolo takasi myös sen, että KMN kirkot saivat ensikäden tietoa kansainvälisistä asioista samaten kuin YK:n prosesseihin saatiin syötettyä myös ekumeenisen liikkeen näkemyksiä.

Vuoteen 1949 mennessä CCIA onnistui vakiinnuttamaan asemansa ekumeenisen liikkeen oikeana kätenä, jonka kautta oli mahdollista seurata kansainvälisen politiikan kysymyksiä ja vaikuttaa toisen maailmansodan jälkeisen maailmanjärjestyksen luomiseen. Samalla CCIA:n perustaminen takasi, että sen taustajärjestöt, jäsenkirkot ja muut kirkolliset yhteistyökumppanit alkoivat enenevässä määrin kiinnittää huomiota kansainvälisiin kysymyksiin ja sisällyttää ne omiin keskusteluihinsa ja linjauksiinsa.
URI: URN:ISBN:978-951-9047-74-4
http://hdl.handle.net/10138/37281
Date: 2012-11-24
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account