Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Kuulokojeen ensikäyttäjien odotukset ja kokemukset kuulokojeesta ja sen vaikutuksista

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
kuulokoj.pdf 1.251Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201211209971
Vie RefWorksiin
Title: Kuulokojeen ensikäyttäjien odotukset ja kokemukset kuulokojeesta ja sen vaikutuksista
Author: Turunen, Kati
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Objective. Hearing loss is one of the most common chronic health problems, and the number is increasing as a result of population aging. Hearing aids are regarded as the main rehabilitation method for hearing loss. The goal of this follow-up study was to review the experiences of working aged new hearing aid adopters. The focus was to map out the expectations and satisfaction towards the hearing aid, and the disability experiences caused by hearing loss. This thesis is a part of Minna Laakso, Eila Lonka, Johanna Ruusuvuori and Tarja Aaltonen s research project Communication with Hearing Aid . Also the data was collected as a part of the project.

Methods. The population consisted of 42 working age hearing aid first time users (37 64 years). 16 of them were women. Before the hearing aid fitting the participants filled up two self-assessment questionnaires: Denver Scale and Expectations towards hearing aids. Two to three weeks after implementation of the hearing aid the participants filled up the second Denver Scale questionnaire and also IOI-HA questionnaire. Thus it was possible to compare the expectations, disability experiences and satisfaction. The research also studied the construct of Denver scale by using statistical principal component analysis. The model was then utilized in the other statistical analyses. Three participants were also interviewed. Half-structured interviews provided more detailed information about the experiences towards the hearing aid and the hearing loss. The contents of the interviews were then compared to the questionnaire data.

Results and conclusion. The expectations towards the hearing aid were high in the study population, although there wasn t any correlation between expectations and short-range satisfaction. Changes in the disability as the result of hearing aid intervention weren t statistically significant. Principal components of the Denver Scale didn t follow the model introduced in previous studies. The contents of the interviews were moderately consistent with the questionnaire data. In this research it was noticed, that the high disabilities due to hearing loss can also be seen after the hearing aid intervention.Tavoitteet. Huonokuuloisuus on yksi suurimmista kroonisista terveydentilaan vaikuttavista tekijöistä, ja sen määrä on kasvussa väestön ikääntymisen seurauksena. Merkittävimpiä kuulovikojen kuntoutuksen keinoista ovat kuulokojeet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella työikäisten kuulokojeen ensikäyttäjien odotuksia kojetta kohtaan, kuulovian aiheuttamia toimintarajoituksia sekä kuulokojeen vaikutuksia kojeen saamisen jälkeen. Tutkimus toteutettiin seurantatutkimuksena. Näitä osa-alueita hyödynnettiin tilastollisessa analyysissä. Tutkielma on osa Minna Laakson, Eila Lonkan, Johanna Ruusuvuoren ja Tarja Aaltosen Kommunikointi kuulokojeen avulla (Communication with Hearing Aid) -tutkimusprojektia, ja myös aineiston kerääminen tapahtui projektin osana.

Menetelmät. Tutkittavina oli 42 kuulokojeen käytön aloittavaa aikuista, jotka olivat iältään 37 64 -vuotiaita. Heistä 16 oli naisia. Ennen kuulokojeen käyttöönottoa tutkittavat täyttivät Denverin asteikko -kyselyn, jonka avulla kartoitettiin kuulovian vaikutuksia tutkittavien arkielämään sekä Odotukset kuulokojeen käytöstä -kyselyn. Kahdesta kolmeen viikkoa kojeen saamisen jälkeen tutkittavat (N=20) vastasivat myös IOI-HA-kyselyyn, jonka avulla tutkittiin kuulokojeen tuloksellisuutta sekä toiseen Denverin asteikko -kyselyyn. Näin voitiin verrata kojeeseen kohdistuneita odotuksia, toimintarajoitteiden muutosta ja tyytyväisyyttä. Tulokset käsiteltiin tilastollisin menetelmin. Lisäksi Denverin asteikon osa-alueita tarkasteltiin suorittamalla pääkomponenttianalyysi. Tutkittavista kolme haastateltiin n. 3 kuukautta kojeen käyttöönoton jälkeen. Teemahaastattelulla pyrittiin tarkentamaan heidän kokemuksiaan kuulokojeesta ja huonokuuloisuudesta. Haastattelujen sisältöjä verrattiin yksilöiden lomakeaineistoon.

Tulokset ja johtopäätökset. Tutkittavien odotukset kuulokojetta kohtaan olivat korkeat, mutta niillä ei havaittu olevan yhteyttä kojekuntoutuksen lyhyen ajan tuloksellisuuteen. Kojeen saamisen myötä myöskään huonon kuulon aiheuttamissa toimintarajoitteissa ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta. Tästä huolimatta kuulokojeet olivat päivittäin tutkittavilla käytössä. Denverin kyselyn pääkomponentit eivät noudatelleet aiemmissa tutkimuksissa esitettyä mallia. Teemahaastattelujen sisällöt noudattelivat pääpiirteissään kyselyiden tarjoamaa tietoa. Tutkimuksessa havaittiin, että jo ennen kuulokojeen saamista huonon kuulon aiheuttamat toimintarajoitteet näkyvät herkästi vielä kuulokojeen saamisen jälkeen kojetta
URI: URN:NBN:fi-fe201211209971
http://hdl.handle.net/10138/37596
Date: 2012-01-17
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account