Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Lapsen kokoiset ruokaelämykset : Toimintatutkimus Tiedosta taidoksi -ruokakulttuurihankkeessa

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
lapsenko.pdf 1.760Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2012112310014
Vie RefWorksiin
Title: Lapsen kokoiset ruokaelämykset : Toimintatutkimus Tiedosta taidoksi -ruokakulttuurihankkeessa
Author: Penttinen, Hanne
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Objectives. Children's food behavior trends in Finland are threaten by snacking, especially increased sweet snack consumption, fewer family meals and alienation from the food source. Encouraging children to health-promoting eating habits is important, as childhood diet has been found to often continue into adulthood. New methods are welcome in addition to traditional Nutrition data sharing, that take into account the child characteristic way to explore food. The topic was based on the question whether the focus on food experiences can be a factor when building the children s interest in food. The aim of this study was to describe and interpret the food experiences received by children. The study focused on the interaction between children and food culture. This study was conducted in cooperation with Centre for Food Culture Ruukku in the project Tiedosta taidoksi. New methods, such as taste classes, were used to involve children in the word of food.

Methodology. The research participant group was consisted of fourth grade students (n = 44). The data contained text, observation and visual materials. The methods used were observation, questionnaire, essay writing and photography. The data was collected during the period from October to December in 2011. The analysis had two stages. At the first stage, the data was examined with Experience Triangle model. The goal of the second stage was to build a deeper understanding of children s food experience.

Results and conclusions. The results show that the children s food experience requires the use of senses, the child's own participation, joy and interactivity with other people. Children have a natural interest in food, as long as made possible. Children need a stimulating and supportive atmosphere, where they can learn about the world of food. When they get the child-oriented tools, they can develop their skills, which can influence their own well-being.Tavoitteet. Suomalaislasten ruokakäyttäytymistä uhkaavia suuntauksia ovat makeiden väli-palojen ja napostelun lisääntyminen, perheaterioiden harventuminen sekä vieraantuminen ruuan alkuperästä. Lasten kannustaminen terveyttä edistäviin ruokatottumuksiin on tärkeää, sillä lapsuuden ruokavalion on todettu jatkuvan usein aikuisuuteen. Ravitsemustiedon jaka-misen rinnalle on kaivattu uusia menetelmiä, jotka huomioivat lapselle luonteenomaisen ta-van tutustua ruokaan.

Tutkimusaiheen lähtökohtana oli kysymys, voisiko huomion kohdistaminen ruokaelämystä synnyttäviin tekijöihin olla oleellista siinä, kiinnostuvatko lapset ruuasta. Tutkielman tavoit-teena oli kuvata ja tulkita lasten saamia ruokaelämyksiä. Tarkastelun keskiössä olivat lasten ja ruokamaailman välinen kohtaaminen. Tutkimus toteutettiin gradutoimeksiantona Ruoka-kulttuurikeskus Ruukku ry:n Tiedosta taidoksi -ruokakulttuurihankkeessa, jossa kokeiltiin uusia ruokakasvatusmenetelmiä, kuten makukoulua. Tutkimuksessa haluttiin vastaus siihen, millaisia elämyksiä lapset saavat hankkeen toimintakokonaisuuksista.

Menetelmät. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat hankekoulun 4. luokan oppilaat (n=44). Tutkimuksen aineisto koostui hankkeen osana tuotetuista ja hankituista teksti-, havainnointi- ja visuaalisista materiaaleista. Menetelminä käytettiin havainnointia, lomakekyselyä, kirjoitelman laatimista ja valokuvausta. Aineisto kerättiin loka-joulukuun välisenä aikana 2011. Aineiston analyysi oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa aineistoa tarkasteltiin Elämyskolmio-mallin avulla, ja toisessa vaiheessa pyrittiin kokoamaan merkitysten muodostamia kokonaisuuksia.

Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittavat, että lapsen kokema ruokaelämys edellyttää aistien aktiivista käyttöä, omaa osallistumista, iloa ja vuorovaikutteisuutta. Lapsilla on luontainen kiinnostus ruokaan, kunhan se mahdollistetaan. Lapset tarvitsevat innostavaa ja kannustavaa ilmapiiriä, kun he tutustuvat ruokamaailmaan. Kun he saavat lapsilähtöisiä välineitä, he voivat kartuttaa taitojaan, joilla vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Jatkotutkimuksissa on tärkeää selvittää uusien ruokakasvatusmenetelmien vaikuttavuutta.
URI: URN:NBN:fi-fe2012112310014
http://hdl.handle.net/10138/37619
Date: 2012-06-05
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account