Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Maankäytön vaikutus pohjoisten alueiden hulevesiin – esimerkkinä Helsingin kaupunkivaluma-alueet

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
Taka_progradu.pdf 15.54Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/37699
Vie RefWorksiin
Title: Maankäytön vaikutus pohjoisten alueiden hulevesiin – esimerkkinä Helsingin kaupunkivaluma-alueet
Author: Taka, Maija
Contributor: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Geotieteiden ja maantieteen laitos
Thesis level:
Abstract: Maankäytön muutos ja urbanisaatio muuttavat ympäristöä pysyvästi. Kehityksen myötä
kaupunkialueen hydrologia muuttuu; imeytyminen vähenee, pintavalunta kasvaa ja
aikaisemminluonnontilaiset virtavedet ohjataan pois valuma-alueelta keinotekoisten
hulevesiputkien avulla.Alueelta purkautuva vesi vaikuttaa vastaanottavan akvaattisen
ekosysteemin tilaan.
Työssä tarkastellaan maankäytön merkitystä virtaveden laatuun ja määrään kolmella urbaanilla
pienvaluma-alueella Helsingissä. Veräjämäki edustaa pientaloasumista ja viheralueita,
Pihlajamäki lähiöasumista ja fragmentoituneita viheralueita, ja Itä-Pasila intensiivisen
maankäytön ja vilkkaan liikenteen aluetta.
Painopiste tutkimuksessa on ollut tarkastella valuma-alueiden hulevesien temporaalista
luonnetta sekä vuosikuormia. Tutkimus suoritettiin jaksolla 1.7.2010-2.1.2012. Työssä tutkitaan
myös talvikauden hulevesiä.Valuma-alueiden purkupisteillä sijainneilla näyteasemilla suoritettiin
jatkuvatoimista vedenlaadun ja –määrän tarkkailua sekä näytteenottoa. Näytteistä analysoitiin
näyteasemilla sameus, johtokyky ja virtaama, ja Helsingin yliopiston luonnonmaantieteen
laboratoriossa liukoisia alkuaineita, kuten metalleja ja hivenaineita. Näytteistä analysoitiin myös
kiintoaineen ja liuenneen aineen pitoisuudet.
Tuloksissa havaitaan sekä valuma-alueiden välistä että temporaalista vaihtelua. Pitoisuuksissa
sekä sameuden ja johtokyvyn arvoissa on selvää vuodenaikaisvaihtelua, missä korostuu
keväänsulamiskausi sekä sateinen ja leuto syksy 2011. Vuosikuormituksen osalta Itä-Pasilan
intensiivisen maankäytön valuma-alueen kuormitus on tutkituista valuma-alueista suurinta.
Pihlajamäen valuma-alueelta purkautuva virtaama oli valuma-alueen alaan ja sääolosuhteisiin
nähden voimakasta, minkä epäillään aiheutuneen valuma-alueen mahdollisesta
pohjavesivuodosta. Veräjämäellä korostui kevään sulamiskauden merkitys kuormituksessa.
Kun Itä-Pasilan ja Pihlajamäen sulamiskausi alkoi aikaisin ja kesti ajallisesti vähän, oli
Veräjämäen sulamiskausi myöhäisempi ja ajallisesti pidempi.
Maankäytön tarkastelussa havaittiin liikennealueiden kasvattavan ainekuormaa ja viheralueiden
pääosin pidättävän virtaamaa ja kuormitusta. Itä-Pasilassa metallien huuhtoumat olivat suuria
ja talvikauden tiesuolan käyttö kaupunkialueilla vaikutti selvästi kaikkien valuma-alueiden talven
ja kevään liukoisen natriumin ja kloridin pitoisuuksiin.
Maankäytön todettiin tutkitun kolmen valuma-alueen perusteella vaikuttavan kaupunkialueilta
purkautuvan huleveden määrään, virtaaman ajoittumiseen sekä ainekuormaan selvästi.Land use change and urbanisation changes the environment permanently. Due to the
development urban hydrology changes; infiltration decreases, surface runoff increases and
previously natural state runoff waters are led away from the catchment area with artificial
pipelines. Water discharging from the catchment area affects the receiving aquatic ecosystems
condition.
In this thesis the impact of land use on storm water quality and quantity is being studied with
three urban small catchment area in Helsinki. Veräjämäki represents single-family housing and
wide green spaces, Pihlajamäki is an area of suburban housing with fragmented green spaces
and Itä-Pasila represents an area of intensive land use ja traffic.
The focus of the study is to explore the temporal character and annual loads of storm water.
The study was held in period of 1.7.2010-2.1.2012. Winter time storm water is examined as
well. Sampling site in the discharge point of each catchment area analyzed the water quality
and quantity and took samples continually. Samples were analysed for turbidity, conductivity
and discharge. In the University of Helsinki’s Laboratory of natural geography samples were
analysed for content of soluble elements, such as metals and trace elements. Suspended
solids and dissolved material were analysed.
In the results indicate variation in both between the catchment areas and in temporal scale. In
loads and values of conductivity and turbidity there is clear seasonal variation, and spring time
melting period and rainy yet mild autumn 2011 are clearly shown. For annual loads Itä-Pasila’s
intensive land use areas load was clearly the largest among the studied areas. In Pihlajamäki
the discharge from the catchment area was unusually large in relation to the area of the
catchment and the weather. It is assumed that the volume of runoff is originated from ground
water leakage in the catchment area. In Veräjämäki the springtime melting season was clearly
shown in loads. When Itä-Pasila’s and Pihlajamäki’s melting season began early and lasted for
very shortly, Veräjämäki’s melting period began later and lasted for longer.
When observing the land use it was concluded that intensive traffic areas tended to increase
the loads and green spaces tended to descrease both loads and discharge. In Itä-Pasila the
loads of metals were large and the winter time de-icing of pavements was evidently shown in
storm water concentrations of sodium and chloride.
Land use was considered to affect the urban storm water unoff on the basis of three studied
catchment areas. It affects the volume and timing of runoff as well as the loads.
URI: http://hdl.handle.net/10138/37699
Date: 2012-12-04
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account