Onnistumisia kehitysyhteistyössä : Fomevidas-ohjelman menestystekijät Nicaraguassa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272270
Title: Onnistumisia kehitysyhteistyössä : Fomevidas-ohjelman menestystekijät Nicaraguassa
Author: Lumiauer, Saana
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272270
http://hdl.handle.net/10138/38099
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political Science, Administration and Organisations
Yleinen valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja
Allmän statslära, förvaltnings- och organisationsforskning
Abstract: Fomevidas-ohjelma on ollut Nicaraguan yksi onnistuneimmista kehitysyhteistyöohjelmista. Se toteutettiin Nicaraguassa vuosina 2004–2011 tavoitteenaan maaseudun köyhyyden vähentäminen ihmisten elinoloja parantamalla sekä lisäämällä heidän toimeentulomahdollisuuksiaan Boacon ja Chontalesin läänien valituissa kunnissa. Monissa kunnissa saavutettiin merkittäviä parannuksia terveyden, koulutuksen sekä yleisen voimaantumisen saralla, ja lukemattomien perheiden tulot sekä elintaso nousivat vuosien varrella. Kehitysyhteistyöhön liittyy yleisesti paradoksaalisia elementtejä ja sen koko olemassaolo on kyseenalaistettu. Tässä Pro Gradu -tutkielmassa tuodaan esille, että kehitysyhteistyö voi myös onnistua ja pyritään selvittämään, mitkä ovat Fomevidasin menestystekijät. Tutkimusongelmaa lähestytään kolmen teeman – avunsaajien voimaantumisen ja kestävän kehityksen, sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen sekä sidosryhmäyhteistyön ja Fomevidasin onnistuneisuuden - kautta. Monien aiempien kehitysyhteistyöprojektien ongelmana on ollut ihmisten heikko osallistuminen, minkä vuoksi todellista voimaantumista ei ole tapahtunut, ja projektien tulokset ovat jääneet vähäisiksi. Myös naisten ja miesten välisen tasa-arvotilanteen todellinen parantuminen on jäänyt heikoksi Nicaraguan kehitysyhteistyön tuloksissa. Sidosryhmien välisen vuorovaikutussuhteen tutkiminen on tärkeää, koska usein kehitysyhteistyöprojekteissa toteuttajatahot ovat toimineet liian erillään toisistaan ja informaation kulku sekä tehtäväjako on ollut epäselvää. Painopiste tutkielmassa on ensikäden aineistossa, joka on kerätty haastattelemalla. Haastattelumetodina on käytetty kvalitatiivista ja puolistrukturoitua teemahaastattelua. Toisen käden aineisto koostuu tieteellisistä artikkeleista, internet-julkaisuista sekä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Myös vuonna 2011 Fomevidasista tehtyä evaluaatioraporttia hyödynnetään tutkimustulosten tukena. Aineiston purkamisessa on tekniikkana käytetty sisällönanalyysiä. Teoreettisena viitekehyksenä sovelletaan SLA-menetelmää, joka tarkoittaa kestävän toimeentulon sekä elinkeinon saavuttamista. Se toimii kehitysyhteistyöohjelmien viitekehyksenä kokoamalla yhteen köyhien ihmisten toimeentuloon vaikuttavat tekijät sekä niiden keskinäisriippuvuudet ja on siksi käyttökelpoinen myös tässä tutkielmassa. Toisena teoreettisena viitekehyksenä käytetään sidosryhmäteoriaa, jonka avulla voidaan tunnistaa, luokitella ja kategorisoida eri sidosryhmät sekä ymmärtää niiden käyttäytymistä ja keskinäistä dynamiikkaa. Sidosryhmäteorian käyttökelpoisuus perustuu sen monialaisuuteen sekä sen soveltuvuuteen globaaleissa projekteissa ja haastavissa ympäristöissä. Sidosryhmien huomioiminen edesauttaa projektin tavoitteiden saavuttamisessa. Aineiston perusteella tullaan siihen tulokseen, että Fomevidasissa avunsaajien aktiivisuus ja vahva osallistuminen projektin kaikissa vaiheissa on voimaannuttanut heitä, sillä vastuuttaminen on saanut aikaan ihmisten itsenäistymistä. Nicaraguassa miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisessä on saatu taloudellisesti hyviä tuloksia aikaan. Kuitenkin epätasa-arvoa ylläpitävät valtamekanismit sekä perinteisiä sukupuolirooleja ylläpitävä kulttuuri istuvat niin tiukassa, että muutokset näillä alueilla ovat vähäiset. Sidosryhmäyhteistyön toimivuus on vuoden 2007 jälkeen parantunut Fomevidasissa, jolloin valtaan astui kehitysyhteistyölle myötämielinen hallitus. Fomevidasin menestystekijöiksi voidaan laskea sen läheisyys kohteensa kanssa, avunsaajien yleinen voimaantuminen ja elinolojen merkittävä parantuminen, avunsaajien aktiivisuus ja osallistuminen, sidosryhmäyhteistyö, istuvan hallituksen ideologiaan soveltuminen sekä yhteisöllinen lähentyminen ja organisoituminen. Nykyisin Fomevidas toimii malliesimerkkinä muille kehitysyhteistyöprojekteille.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
PRO GRADU.pdf 727.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record