Il cursus honorum senatorio da Augusto a Traiano : Sviluppi formali e stilistici nell'epigrafia latina e greca

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-653-394-3
Title: Il cursus honorum senatorio da Augusto a Traiano : Sviluppi formali e stilistici nell'epigrafia latina e greca
Author: Maurizi, Luca
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of World Cultures, Klassillinen filologia
Publisher: Suomen tiedeseura
Date: 2013-03-02
Language: it
Belongs to series: Commentationes Humanarum Litterarum - URN:ISSN:0069-6587
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-653-394-3
http://hdl.handle.net/10138/38148
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The Cursus Honorum from Augustus to Trajan. Formal and Stylistic Developments in Latin and Greek Inscriptions The term cursus inscription essentially refers to an honorary, funerary or public inscription where the senator is represented not only with the office that he was holding at the moment when the dedication was set, but also with a list of the different stages of his public, religious or local career. In other words one may see a cursus as a modern curriculum vitae. This research aims to study the stylistic developments of the mention of senatorial career (cursus honorum) in Latin and Greek Epigraphy, during the years between Augustus and Trajan (27 B.C. 117 A.D.). The research is based on a corpus of about 420 Latin and Greek inscriptions from the whole Roman Empire showing a senatorial career or part of it. The method of the research consists in showing issues and features of the career s mention with the aim to set out developments in the epigraphic expression of the cursus honorum in order to find structures and typologies in the mention of career. Connecting those typologies and structures with the chronological and geographical factors, it is possible to illustrate how cursus honorum stylistically developed as an own epigraphic phenomenon. Another fundamental key of interpretation is senatorial self-representation. Often senators adapted the mention of their cursus in order to impress the readers of the inscription, stressing some features or omitting some others. As an appendix to this work, one will find a list of all inscriptions in chronological order, with text, bibliography, and other information. This easy-to-browse archive of inscriptions showing senatorial careers could be used in future as a tool for scholars. This research shows that the number of honorary inscriptions with full cursus dramatically increases from Augustus to Trajan. Geographically, cursus inscriptions initially restricted to Italy spread to the whole Roman Empire. In addition to this, the mention of career becomes stylistically more and more complex as the offices are often set out in descending order and with the anticipation of coherent blocks of offices. Even the mention of single offices becomes richer in details. Some of these developments may be used as dating criteria for inscriptions of uncertain chronology as well as a tool for dating single offices. This stylistic enhancement of the mention of careers manifests the important role of cursus honorum in the public representation of senators. This study shows on large basis of examples that the honoured senator must himself have played a part in the editing of his cursus honorum even in honorific inscriptions set up by another dedicator, and that careers were edited differently according to location, language and potential readers. This reveals cursus honorum as a mean of powerful impact in senatorial self-representation.Cursus honorum Augustuksesta Trajanukseen. Formaalinen ja stilistinen kehitys latinalaisissa ja kreikkalaisissa piirtokirjoituksissa Käsite cursus-piirtokirjoitus viittaa kunnia-, hauta-, tai rakennuspiirtokirjoitukseen, jossa senaattori nimetään ei ainoastaan korkeimman virkansa mukaan, vaan mainitsemalla koko cursus honorum eli hänen uransa kaikki poliittiset, uskonnolliset ja paikalliset virat. Toisin sanoen voi cursusta verrata nykypäivän curriculumiin. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on tutkia, miten senaattorien uramaininta latinalaisessa ja kreikkalaisessa epigrafiikassa kehittyi Augustuksesta (31 eKr.) Trajanukseen (117 jKr.). Tutkimus perustuu noin 420:een koko Rooman keisarikunnasta peräisin olevaan latinalaiseen ja kreikkalaiseen piirtokirjoitukseen, jossa senaattorinura tai sen osa mainitaan. Tutkimusmetodina on analysoida ja systemaattisesti vertailla kaikkia edellä mainitun jakson cursus honorumeja. Täten on mahdollista hahmottaa piirtokirjoituksissa sarja stilistisiä uratypologioita, joiden ansiosta voidaan korostaa uramaininnan stilistisiä kehityslinjoja. Kronologisten ja geografisten tekijöiden typologia ja kehitys osoittavat, miten cursus honorum stilistisesti kehittyi omana epigrafisena ilmiönään. Toinen olennainen tulkinta-avain on senaattorien esittäytyminen yleisölle. Senaattorit usein muovasivat oman cursuksensa mainintoja vaikuttaakseen potentiaalisiin lukijoihin joko korostamalla joitakin virkoja tai jättämällä toisia pois. Väitöskirjan liitteenä on täydellinen luettelo kaikista piirtokirjoituksista kronologisessa järjestyksessä teksteineen, kirjallisuuksineen ja muine informaatioineen. Tämä helposti selailtava arkisto on tarkoitettu tutkijoiden työkaluksi tulevissa tutkimuksissa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että cursus-piirtokirjoitusten määrä nousee dramaattisesti Augustuksesta Trajanukseen. Maantieteellisestä näkökulmasta katsottuna cursus-piirtokirjoitukset jotka alussa rajoittuivat vain Italian niemimaan alueelle leviävät koko keisarikuntaan. Tämän lisäksi tapahtuu niin, että täydellisen uran maininta muuttuu stilistisesti monimutkaiseksi, sillä virat mainitaan entistä useammin päinvastaisessa tai strukturoidussa järjestyksessä. Jopa yksittäisten virkojen ilmaisuun tulee lisää yksityiskohtia. Osaa muutoksista voi käyttää sekä kronologialtaan epävarmojen piirtokirjoitusten että yksittäisten virkojen ajoittamiskriteereinä. Tämä stilistinen kehitys uran maininnassa todistaa cursus honorumin tärkeän roolin senaattorien esittäytymisessä yleisölle. Tämä tutkimus osoittaa laajaan todisteiden korpukseen pohjautuen, että senaattoreilla oli itsellään aktiivinen rooli siinäkin tapauksessa, että kunniamonumentti (ja siihen liittyvä piirtokirjoitus) oli toisen toimijan heille omistama ja että cursukset kirjoitettiin eri tavoin sijainnin, kielen ja potentiaalisten lukijoitten mukaan. Tämä kaikki todistaa cursus honorumin olevan vaikuttava senaattorien esittäytymisen keino.
Subject: antiikin historia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record