Onnellisena loppuun asti : Lapset kertovat hyvinvoinnista sadutetuissa saduissaan

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201302051736
Title: Onnellisena loppuun asti : Lapset kertovat hyvinvoinnista sadutetuissa saduissaan
Author: Kuokkanen, Päivi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2012
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201302051736
http://hdl.handle.net/10138/38164
Thesis level: master's thesis
Abstract: The aim of the study The aim of this interdisciplinary and qualitative study was to investigate the themes of subjective well-being (SWB; Ojanen 2002, 2006; Diener 2006) in the stories told by 7-10 year old Finnish children. The purpose was to give these children the possibility to participate in the research and discussions of well-being in their own way. Children were presumed to tell about their concerns with the method of story crafting: they were allowed to tell spontaneously with their own words without any questions from adults (Karlsson 2005). In this study it was at first examined what adults tell about themes of subjective well-being, SWB. Then the main interest was directed at children's themes of SWB in their own stories. Happiness was supposed to be one part of SWB. How was happiness connected to SWB-themes in children's stories? Approach of this study differs from earlier childhood studies by using the principles of the new child perspective research (Karlsson and Karimäki 2012). This study is a part of the project "Children tell of their well-being - who listens?" (TelLis, project number 1134911) led by adjunct professor Liisa Karlsson. It is a part of consortium, TelLis Project 2010-2013 (Syrjälä, Estola, Karlsson and Puroila, 2010). The Academy of Finland funds the TelLis -project as part of the Research Programme on the health and welfare of children and young people (SKIDI-KIDS). Storycrafting method and analyzing methods I ordered the narrative data of 418 stories from Finnish Social Science data archive. These tales were told and collected between 1995 - 2005. The themes of SWB were collected by content, form and categorical analysis. I used dimensions of Erik Allardt's welfare theory (1974, 1975) and its results of subjective well-being for study. I also added the dimension of Belonging developed by Kiili (2006). Conclusions The major finding of the study was that of the theme motivated, uncompelled and playful action doing and feeling safety (Having). Playing, as the most important part of many kinds of actions, combined all dimensions of well-being. The enjoyable action happened in the wild. Nature was seen also as a friend. Returning home, caring and helping, being and acting together at home or near home (loving) meant well-being. Also friendship, like playing with the best friend, and partnership were themes of Loving. Belonging into peers' groups was very important for subjective well-being, and left out caused ill-being. The previous themes were connected with happiness. However, these and many other different, interesting and surprising themes of SWB were told without mentioning happiness. Satisfied main characters were able to be themselves and be loved without feeling hard demands from others (being). Satisfying basic needs was a sufficient condition to well-being. The girls told more often than boys about the theme of rest, going to bed. Material conditions (Having) enabled SWB of other dimensions.Tavoitteet: Tämä monitieteinen ja laadullinen tutkielma kuuluu dosentti Liisa Karlssonin johtamaan osahankkeeseen "Lapset kertovat hyvinvoinnistaan - Kuka kuuntelee? Lasten äänet kuuluville!" (TelLis, projektinumero 1134911), joka on Suomen Akatemian rahoittamaa TelLis-konsortiohanketta (Syrjälä, Estola, Karlsson ja Puroila 2010). Tutkielmassa oli tavoitteena selvittää taustaksi, mitä subjektiivinen hyvinvointi on aikuisille laadittujen teorioiden käsitteenä (Allardt 1974, 1975; Diener 2006; Ojanen 2002, 2006). Päätavoite oli kuvailla, mitä 7 - 10 -vuotiaat kertovat hyvinvoinnista. Lasten ja aikuisten subjektiivista hyvinvointia (SWB) tarkastelin teoriakirjallisuudesta käsin ja lasten kertomaa aineistolähtöisesti vuosina 1995 - 2005 sadutuksen menetelmällä kerätystä satuaineistosta . Aineistona on 246 tytön, 172 pojan sekä 72 tytön ja pojan ryhmässä kertomaa satua. Analyysin menetelmä: Kartoitin ja yhdistin aikuisten luomia SWB-käsitteitä. Sadut osoittautuivat sanalliseksi leikiksi (Riihelä 2004), joiden tulkitsemiseen hyvinvointiteoriat eivät riittäneet. Esim. Allardtin (1975, 1976) sosiologista hyvinvoinnin mallia oli muokattava lapsinäkökulmaiseksi (Karlsson ja Karimäki 2012). Etsin SWB-teemoja aluksi Atlas TI 4.1 -ohjelman avulla. Otin huomioon satujen toiminnallisuuden vuoksi nykyisiä tavoitemotivaatioteorian (Nurmi ja Salmela-Aro 2002, Kiuru ja muut 2008; Salmela-aro ja muut 2008) ajatuksia, sillä Allardtin malli perustuu tarvemotivaatioon. Leikintutkimukset (Karimäki 2004, 2006), muut lapsinäkökulmaiset tutkimukset (Karlsson ja Karimäki 2012) ja lasten omien sanojen analyysi avasivat ovea lasten kertomaan hyvinvointiin. Tulokset: Allardtin sosiologisen mallin hyvinvoinnista osa kuvasi subjektiivista hyvinvointia aikuisten käsitteenä. Mallin olemisen, tekemisen, omistamisen ja rakastamisen ulottuvuuksiin oli yhdistettävissä osallisuus (Kiili 2006). Mallin tekemisen ja itsensä toteuttamisen hyvinvointia tarkensivat flow'n ja luovuuden käsitteet (Csikzentmihalyi 2005, 2006; Uusikylä 2004). Toiminnan hyvinvointiin yhdistyi em. tavoitemotivaatio. SWB-käsitteeseen kuuluivat tyytyväisyys, viihtyvyys (Allardt 1974, 1975) ja onnellisuus (Ojanen 2002, 2006; Perttula 2001). Lasten onnellisuusmielikuviin kuului samanlaisia asioita kuin aikuisten pohdinnoissa, kuten Perttula (2001) on olettanut. SWB-teemat lasten kertomana eivät silti aina sopineet Allardtin ulottuvuuksiin, kuten aikuiskäsitteiden hyvinvointi. Dynaamisesta satuaineistosta tuli SWB:n päätulokseksi pienen lähtö itsenäisesti työhön, leikkiin, tutkimaan, elämyksiin tai luomaan uutta, ennenkuulumatonta. Palattiin kotiin tai elettiin itsenäisesti maailmalla. Aineellinen hyvinvointi tai asenne mahdollisti muun hyvinvoinnin, kuten Allardtin mallissa. Aineellinen, sosiaalinen ja psyykkinen turvallisuus loi hyvinvointia kaikissa ulottuvuuksissa. Toisaalta pienen toiminta, esim. leikki, toi ystävyyttä, kumppanuutta ja yhdessä oloa, myös turvallisuutta. Vertaisten ryhmään pääsy samanlaisena tai erilaisena toi hyvinvointia. Pahoinvointia oli ulkopuolelle jääminen, kuten Allardtin mallissakin. Luonto oli selviytymisen ja leikin ympäristönä ja elämysten lähteenä osa hyvinvointia ja - ystävä. Aikuisten teoriaa ylittävää oli mm. palauttaa "kaikki elo maailmaan". Onnellisuus oli aktiivista onnea (ks.Wright 1963), johon kuului leikki ja yhdessä olo. Pojat kertoivat hyvinvoinnista tyttöjä useammin mainitsematta onnellisuutta
Subject: storycrafting
subjective well-being
middle childhood
studies of child perspective
sadutus
subjektiivinen hyvinvointi
onnellisuus
lapsinäkökulmainen tutkimus
lapsitutkimus
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
onnellis.pdf 1.464Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record