Kuin hattaraa söisi : Politiikan journalismin viihteellistyminen politiikan toimittajien silmin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272292
Title: Kuin hattaraa söisi : Politiikan journalismin viihteellistyminen politiikan toimittajien silmin
Author: Korolainen, Lauri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272292
http://hdl.handle.net/10138/38229
Thesis level: master's thesis
Discipline: Media and Communication Studies
Viestintä
Medier och kommunikation
Abstract: Tutkielma tarkastelee suomalaisen politiikan journalismin viihteellistymistä 1900-luvun jälkipuoliskolta nykypäivään. Viihteellistymistä eli tabloidisaatiota on viestinnän tutkimuksessa tutkittu runsaasti mediatekstien kautta. Tässä työssä keskiössä ovat kuitenkin journalismin tekijät eli politiikan toimittajat ja heidän käsityksensä ilmiön syistä, ilmenemismuodoista ja seurauksista. Politiikan journalismia lähestytään tutkimuksessa demokratian resurssina ja politiikan toimittajia tämän resurssin hallinnoijina. Tutkielman näkökulmaa rajaa kolme kysymystä, joihin työ pyrkii ehdottamaan vastauksia. Millaisia käsityksiä politiikan toimittajilla on politiikan journalismin viihteellistymisestä? Millaisena politiikan toimittajat näkevät oman roolinsa viihteellistymiskehityksessä? Miten viihteellistyminen vaikuttaa politiikan toimittajien ammatilliseen omakuvaan? Teoreettisessa osassa käydään läpi aiempaa tabloidisaatiotutkimusta sekä keskustelua viihteellistymisen vaikutuksista demokratian toimivuuteen. Teoriaosassa käydään läpi myös toimittajien ammatti-identiteetin kehitystä 1900-luvun loppupuolella. Aiemman tutkimuksen perusteella muodostetaan teoreettinen malli toimittajien erilaisista diskursseista alan sisäisessä viihteellistymiskeskustelussa. Mallin taustalla keskeisiä lähteitä ovat Juha Herkmanin (2008), Jaana Hujasen (2006) ja Anu Kantolan (2011) teoretisoinnit. Tutkimuksen aineisto koostuu Suomen kuuden suurimman sanomalehden politiikan toimittajien haastatteluista. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty journalistien puolistrukturoituja teemahaastatteluja (6 kappaletta). Analyysimenetelmä on teoreettiseen viitekehykseen pohjautuva laadullinen lähiluku. Tutkielman tuloksista selviää, että viihteellistymistä koskevassa toimittajien puheessa on paikallistettavissa kolme diskurssia: institutionaalinen, professionaalinen ja individualistinen diskurssi. Puhetavat ovat syntyneet historiallisesti peräkkäin, mutta aineiston perusteella kaikki diskurssit ovat yhä edustettuina suomalaisten sanomalehtien toimituksissa. Diskurssien historiallinen peräkkäisyys näkyy kuitenkin siinä, että institutionalismi on yleisin diskurssi uransa loppuvaiheessa olevien toimittajien puheessa, professionalismi uransa keskivaiheilla olevien ja individualismi nuorempien toimittajien puheessa. Diskurssien välillä on huomattavia eroja suhtautumisessa journalismin yhteiskunnalliseen tehtävään demokratian resurssina sekä viihteellistymisen vaikutuksiin tämän tehtävän toteutumisessa. Myös suhtautuminen politiikkaan, politiikkojen yksityisyydensuojaan, lukijoihin sekä oman työn mielekkyyteen ja journalismin tulevaisuuteen vaihtelee merkittävästi eri diskurssien kesken. Yksinkertaistettuna aineisto tarjoaa mahdollisuuden tulkintaan, että mitä pidempään toimittajat ovat olleet alalla, sitä kriittisemmin he suhtautuvat journalismin muodon ja sisällön muutoksiin. Vaikka tässä tutkimuksessa tutkitaan ensisijaisesti yksittäisten toimittajien käsityksiä ja asenteita, tutkielma osallistuu myös laajempaan median ja politiikan murrosta käsittelevään keskusteluun.
Subject: viihteellistyminen
jornalistit -- ammatti-identiteetti
tabloidisaatio


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pro Gradu Korolainen Lauri.pdf 1.163Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record