Kannattaako karppaus? : Ruokavaliomuutosten ympäristö- ja terveystaloudellinen kustannus-hyötyanalyysi

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211991
Title: Kannattaako karppaus? : Ruokavaliomuutosten ympäristö- ja terveystaloudellinen kustannus-hyötyanalyysi
Author: Punttila, Eliisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211991
http://hdl.handle.net/10138/38284
Thesis level: master's thesis
Discipline: Miljöekonomi
Environmental Economics
Ympäristöekonomia
Abstract: Tutkielman tavoite oli selvittää, kuinka suuret nettohyödyt syntyvät, kun 7 % suomalaisesta aikuisväestöstä siirtyy tavanomaisesta ruokavaliosta joko vähähiilihydraattiseen (VHH), erittäin vähähiilihydraattiseen (EVHH) tai ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon (SUOSITUS). VHH- ja EVHH-ruokavaliot perustuivat 84 ruokapäiväkirjaan, jotka kerättiin internet-kyselytutkimuksen avulla. Päämenetelmänä oli yhteiskunnallinen kustannus-hyötyanalyysi, joka käsitteli väestötason ruokavaliomuutoksen ympäristö- ja terveysvaikutuksia rahamääräisinä. Ympäristötaloudellisia vaikutuksia olivat ilmastokuormituksen ja Itämeren ravinnekuormituksen muutokset. Terveystaloudellisia vaikutuksia taas olivat kasvisten ja hedelmien käyttöön liittyvien sydäninfarktin ja aivohalvauksen sekä punaisen ja prosessoidun lihan käyttöön liittyvien suolistosyöpien ilmaantuvuuden muutokset. Lisäksi nettohyötyjä tarkasteltiin laihtumisskenaariossa, jossa VHH- EVHH- ja SUOSITUS-ruokavalioissa vähennetään energiansaantia ja niiden noudattaminen johtaa 15 kilon painonpudotukseen ja normaalipainoon. Laihtumisskenaariossa tarkasteltiin muiden vaikutusten lisäksi lihavuudesta johtuvien suolistosyöpien ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuksien muutoksia. Normaaliskenaariossa, jossa 7 % väestöstä siirtyi joko VHH-, EVHH- tai SUOSITUS-ruokavalioon, vuosittaiset kokonaisnettohyödyt olivat vastaavasti -3,7 milj., -10,8 milj. ja 7,3 milj. euroa. Ympäristövaikutusten nettohyödyt olivat VHH- EVHH- ja SUOSITUS-tapauksissa -6,5 milj., -12,9 milj. ja 3,3 milj. euroa. Suurin ero syntyi liha- ja maitotuotteiden kulutuksesta. Laihtumisskenaariossa VHH-, EVHH- ja SUOSITUS-tapausten nettohyödyt olivat vastaavasti 11,2 milj., 5,8 milj. ja 20,6 milj. euroa. Tyypin 2 diabeteksen vähenemisestä syntyvillä nettohyödyillä oli eniten vaikutusta: ne olivat kaikissa tapauksissa 10,0 milj. euroa. Herkkyysanalyysissä kvalitatiiviset tulokset eivät muuttuneet. Suurin positiivinen nettohyöty syntyi SUOSITUS-ruokavalioon siirtymisestä. VHH- ja EVHH-ruokavalioihin siirtyminen tuottaa positiivisia nettohyötyjä vain, jos ne johtavat merkittävään painopudotukseen. Koska monia vaikutuksia ja tekijöitä (esim. kova rasva, kuitu) jäi tarkastelun ulkopuolelle, aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.The aim of this master’s thesis was to quantify the net benefits when 7 % of Finnish adults shift from their average diet to a low carbohydrate diet (VHH), a very low carbohydrate diet (EVHH) or a diet based on Finnish nutrition recommendations (SUOSITUS). The low carbohydrate diets were based on 84 food diaries that were collected by an online survey. The diet shifts were conducted by social cost-benefit-analysis (CBA) including environmental and health impacts in monetary values. The environmental impacts included changes in greenhouse gas emissions and nutrient emissions into Baltic sea while the health impacts included changes in myocardial infarction and stroke incidence related on consumption of fruits and vegetables, and in colorectal cancer incidence related on red and processed meat. The net benefits were quantified also in a scenario when the energy intake in VHH, EVHH and SUOSITUS were lower and the diets lead to 15 kilograms weight reduction and to normal weight. In the weight loss scenario the changes in colorectal cancer and type 2 diabetes incidence related on overweight were included in addition to other impacts. In the non-weight loss scenario when 7 % of Finnish adults shift to VHH, EVHH or SUOSITUS diet, the total net benefits were respectively -3,7 million, -10,8 million and 7,3 million euros per year. The net benefits of environmental impacts dominated: in VHH, EVHH and SUOSITUS cases they were -6,5 million, -12,9 million and 3,3 million euros. The largest difference between diets resulted from consumption of meat and milk products. In weight loss scenario, the net benefits from VHH, EVHH and SUOSITUS cases were 11,2 million, 5,8 million and 20,6 million euros per year and the benefits of reduced incidence of type 2 diabetes dominated: in all cases they were 10,0 million euros. In conclusion, the sift to the diet based on Finnish nutrient recommendations resulted in the highest positive net benefit. The net benefits of sifting to the VHH and EVHH diets were positive only if when these lead to significant weight loss. However, many potential impacts and factors (e.g. saturated fat, dietary fiber) were not included in this study. Further research is needed.
Subject: Baltic sea eutrophication
climate change
cost-benefit analysis
diet
environment
net benefit
low carb diet
low carbohydrate diet
nutrition
ilmastonmuutos
Itämeren rehevöityminen
karppaus
kustannus-hyötyanalyysi
nettohyöty
ravitsemus
ruokavalio
vähähiilihydraattinen ruokavalio
ympäristö


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
PRO GRADU TUTKIELMA PUNTTILA.pdf 2.357Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record