Puijon hoito- ja käyttösuunnitelma : Analyysi osallistamisen onnistumisesta metsäsuunnittelun päätöksenteon näkökulmasta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211999
Title: Puijon hoito- ja käyttösuunnitelma : Analyysi osallistamisen onnistumisesta metsäsuunnittelun päätöksenteon näkökulmasta
Author: Heikkilä, Juuso
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211999
http://hdl.handle.net/10138/38322
Thesis level: master's thesis
Discipline: Skogsresursvetenskap och -teknologi (skogsplanering)
Forest Resource Science and Technology (Forest planning)
Metsävaratiede ja -teknologia (metsäsuunnittelu)
Abstract: Kaupunkien ja kuntakeskusten läheisyydessä sijaitsevien metsien merkitys asukkaiden keskuudessa on kasvanut merkittävästi kaupungistumisen myötä. Virkistysmetsien lisääntynyt käyttö ja talousmetsien hoidosta poikkeavat tavoitteet ovat johtaneet osallistamismenetelmien yleistymiseen. Suuremmissa kaupungeissa suunnitteluprosessit ovat kehittyneet kohti strategista suunnittelua, joissa metsänhoidon tavoitteet pyritään johtamaan asukkaiden ja sidosryhmien tavoitteiden pohjalta. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin osallisten näkökulma pystyttiin hyödyntämään Puijon hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Aineistona tutkielmassa toimi suunnitteluun osallistuneiden sidosryhmien ja ohjausryhmän jäsenille suunnatun kyselytutkimuksen tulokset. Tulosten analysoinnissa käytettiin Q-menetelmää. Osallistamisprosessin toteutuksesta tehtiin myös laadullinen analyysi Tulerin ja Weblerin (1999) luomien hyvän osallistamisen kriteerien pohjalta. Vastaajista muodostui neljä suunnitteluprosessia ja sen lopputulosta kuvaavaa näkökulmaryhmää: vaikutusmahdollisuuksiin pettyneet, yhteistyöskeptikot, systemaattisen suunnittelun kannattajat sekä hiljaisen enemmistön suunnitelma. Kaikki ryhmät kokivat, ettei suunnitteluprosessi parantanut sidosryhmien välistä yhteistyötä. Myös informaation saatavuutta pidettiin yleisesti heikkona osa-alueena. Käytännön järjestelyt ja mahdollisuus osallistua suunnittelun olivat kaikkien näkökulmaryhmien mielestä hyvin onnistuneita osa-alueita. Eniten ryhmien mielipiteitä jakoivat vaikutusmahdollisuuksiin liittyvät kysymykset. Puijon suunnitteluprosessi oli hyvä esimerkki siitä, kuinka joukko erilaisia osallistamisnenetelmiä voidaan sisällyttää osaksi suunnittelukokonaisuutta. Onnistuneelle osallistamisprosessille ei voida määrittää yksiselitteistä kaavaa, koska osallistamismenetelmät ja niiden laajuus tulee sovittaa suunnitteluongelman ja osallisten vaikutusvallan mukaan. Tulokset tarjoavat kuitenkin suunnittelijoille arvokasta tietoa osallistamismenetelmien kehitystyötä varten. Tulevissa osallistamisprosesseissa sidosryhmille tulisi tehdä selväksi heti alkuvaiheessa, mitkä heidän vaikutusmahdollisuudet ovat, koska ylioptimistiset odotukset johtavat helposti pettymyksiin. Myös suunnittelun tavoitteiden määritykseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tavoitteista tulisi muotoilla mahdollisimman konkreettisia, jolloin mahdollisesti ristiriidassa olevat tavoitteet tunnistettaisiin ja niihin voitaisiin puuttua ennen konfliktien syntymistä. Päätöstukimenetelmien avulla taas sidosryhmille pystyttäisiin paremmin perustelemaan tehdyt päätökset, jolloin toiminnasta tulisi entistä läpinäkyvämpää.Due to urbanization the importance of forests surrounding cities and municipal centers has grown significantly among residents. Increased use of recreational forests has led to the state where decisionmakers have started to pay more and more attention to forest management goals and participatory methods. In many cases municipalities and cities have started to incorporate resident’s perspectives to management plans and planning processes have developed towards strategic planning. The aim of this study was to determine, how well the participation was incorporated to planning process and, were the planners able to include stakeholder’s perspectives into the Puijo’s management plan. The data for this study was collected with internet based survey from stakeholder and steering group members that participated to the planning. The data was analyzed with Q-method. Qualitative analysis based on Tuler and Webler’s (1999) normative principles of participation was also carried out to assess the planning process. According to Q-analysis respondents formed four different perspective groups that described the planning process and its outcomes The groups were as follows: group disappointed to possibilities to affect planning, cooperation skeptics, supporters of systematic planning and the plan of the silent majority. All the groups felt that the planning process did not improve cooperation between stakeholders. Also, the availability of information was generally considered as a weak part of the process. The practical arrangements and the opportunity to participate to planning were considered successful areas by all the perspective groups. The group’s perspectives varied the most with issues concerning the ability to affect planning and its outcomes. Puijo’s planning process was a good example of, how a number of different participation methods can be incorporated seamlessly into the planning process. Simple formula for successful planning process could not be determined because participatory methods and their scope must be arranged according to the planning problem and the influence of the parties involved. However, the results provided valuable information for planners developing and carrying out participatory planning. In future participation processes stakeholders should be made clear, what are their abilities to affect the outcomes because over optimistic expectations can easily lead to disappointment. Also, the objectives of the planning process should be paid more attention. Objectives should be shaped to more concrete form. This way intersecting objectives could be easily addressed before conflicts develop. The use of decision support methods should also be increased because they offer more transparent way to justify decisions to stakeholders.
Subject: participatory planning
urban forest management
stakeholder
decision-making
Q-method
taajamametsänhoito
sidosryhmä
päätöksenteko
Q-menetelmä
osallistava suunnittelu
Puijo


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu_Juuso_Heikkilä.pdf 889.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record