Valta, tyyli ja tila : Keisarien ja presidenttien residenssi Helsingissä 1837-1940

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-9057-88-0
Title: Valta, tyyli ja tila : Keisarien ja presidenttien residenssi Helsingissä 1837-1940
Author: Relas, Jukka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Publisher: Suomen Muinaismuistoyhdistys
Date: 2013-04-05
Language: fi
Belongs to series: Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja - URN:ISSN:0355-1822
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-9057-88-0
http://hdl.handle.net/10138/38444
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Power, style and space. Emperors and Presidents residence in Helsinki 1837 1940 The subject of this research is the Imperial Palace of Helsinki. It first served the Grand Duchy of Finland, which belonged to the Russian Empire, and later became the Presidential Palace of independent Finland. The primary focus of this research is the interior design of the Palace between 1837 1940. The research is based on facts about the building, its preserved objects and furniture and existing documents. These have been combined and studied in relation to different historical contexts. The fundamental concepts of the research are power, style and space. In 1837, Emperor Nicholas I ordered the buying an old merchant s house to serve as the Imperial Palace of Helsinki. The alterations, designed by architect Carl Ludvig Engel, were finished in 1843. The palace was decorated partially with the furniture that had been acquired in 1819 from St Petersburg for the old residence of the Governor General, and partially with new furniture bought in St Petersburg and Helsinki. The interior of the palace would bear a strong similarity to that of the much larger Winter Palace of St Petersburg, whitch was redecorated around the same time. Later in the 1860s the furniture was complemented with acquisitions from Berlin. In the second half of the 19th century 28 pieces of mainly Finnish art were acquired. In the end of 1890s the interior of the palace was renovated, and the building was enlarged in 1907. Both of these projects were designed by architect Jac. Ahrenberg. The Emperor very seldom visited the palace and it was infrequently used for ceremonial purposes. Nevertheless, it was a reminder of the existence of the Emperor in Helsinki. During the First World War the Palace served as a military hospital and in 1917 during the Russian Revolution it was taken over by the Russian military committee. Finland gained independence during the same year, but the building became the Presidential Palace only after many phases in 1919, when it was transformed into one of the central buildings of political activity in the country. New traditions of a now independent Finland were developed there on top of the heritage of the period of Finnish autonomy in the Russian Empire. The history of Finland s autonomy and independence are interestingly intertwined in the Palace. The building and its interior were not originally designed for its future purpose, but they developed gradually under different emperors, political systems and art style periods into a multilayered cultural and architectural structure.Valta, tyyli ja tila. Keisarien ja presidenttien residenssi Helsingissä 1837 1940 Kansatieteen alaan kuuluvan tutkimuksen kohteena on Venäjän valtakuntaan kuuluneen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin Helsingin keisarillisen palatsi, myöhempi itsenäisen Suomen Presidentinlinna erityisesti sisustuksen näkökulmasta. Aikarajauksena ovat vuodet 1837 1940. Tutkimus perustuu rakennuksen, säilyneiden esineiden ja dokumenttien yhdistämiselle sekä kohteen sijoittamiseen eri konteksteihin. Tutkimuksen kannalta tärkeät käsitteet ovat valta, tyyli ja tila. Keisari Nikolai I määräsi 1837, että Helsingin keisarilliseksi palatsiksi ostetaan vanha porvaristalo. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelemat muutostyöt valmistuivat 1843. Palatsi sisutettiin osin vanhaan kenraalikuvernöörin taloon 1819 hankituilla Pietarilaisilla kalusteilla sekä Pietarista ja Helsingistä hankituilla uusilla kalusteilla. Palatsin sisustus tuli olemaan varsin samankaltainen kuin samaan aikaan uudelleen sisustetussa, sitä huomattavasti suuremmassa Pietarin Talvipalatsissa. Juuri sisustus linkitti nämä palatsit toisiinsa. 1800-luvun toisella puoliskolla palatsiin kerättiin 28:n teoksen kokoelma pääosin suomalaista taidetta. Palatsiin hankittiin 1860-luvulla kalusteita Berliinistä. Palatsin sisutusta uudistettiin 1890-luvun lopulla ja siihen valmistui laajennusosa 1907. Molemmat hankkeet suunnitteli arkkitehti Jac. Ahrenberg. Keisari kävi palatsissa hyvin harvoin ja muutenkin se oli vain vähäisessä edustuskäytössä. Palatsi oli kuitenkin muistutus helsinkiläisille keisarin olemassaolosta. Ensimmäisen maailmansodan aikana palatsi toimi sotasairaalana ja vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen aikana sen otti haltuunsa sotilaskomitea. Suomi itsenäistyi vielä samana vuonna, mutta rakennuksesta tuli monien vaiheiden jälkeen Presidentinlinna vasta 1919, jolloin se muuttui päivittäisessä käytössä olevaksi maan keskeiseksi rakennukseksi. Itsenäisen Suomen uudet traditiot rakentuivat siellä pitkälti Venäjän vallan ajan perinnön päälle. Rakennusta modernisoitiin vuoden 1938 suuressa korjauksessa. Presidentinlinnassa yhdistyy mielenkiintoisella tavalla Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajan historia.
Subject: kansatiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record