Sijoittautumisvapauden ja pääomien vapaan liikkuvuuden soveltamisalasta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä

Abstract

Tutkielma on eurooppaoikeudellinen oikeustapausanalyysi sijoittautumisvapauden ja pääomien vapaan liikkuvuuden soveltamisalasta. Sijoittautumisvapaus ja pääomien vapaa liikkuvuus näyttävät usein olevan päällekkäisiä ja soveltuvan samaan aikaan tiettyyn tapaukseen.

Tutkielman tavoitteena on selvittää unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, millä perusteella tuomioistuin tekee valinnan sovellettavasta perusvapaudesta sijoittautumisvapauden ja pääomien vapaan liikkuvuuden osalta. Toiseksi tutkitaan, noudatetaanko perusvapauden valinnassa oikeusvarmuuden periaatetta. Kolmanneksi selvitetään, kaventaako tuomioistuin omalla ratkaisukäytännöllään pääomien vapaan liikkuvuuden soveltamisalaa suhteessa kolmansiin maihin.

Tutkimuskysymys on merkityksellinen ja perusteltu, koska pääomien vapaa liikkuvuus soveltuu myös kolmansien maiden tilanteissa. Sijoittautumisvapaus soveltuu puolestaan ainoastaan sisämarkkinoiden sisäisiin tilanteisiin.

Tutkielman pääasiallinen aineisto muodostuu unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Sijoittautumisvapauden ja pääomien vapaan liikkuvuuden soveltamisalan ongelma korostuu verotusta koskevissa tapauksissa. Analysoitavat tapaukset koskevat pääosin välitöntä verotusta.

Oikeustapausanalyysillä saavutetaan johtopäätökset, joiden mukaan tuomioistuin valitsee sovellettavaksi perusvapauden, joka on ensisijainen tapaukseen nähden. Ensisijaisuus puolestaan määritellään selvän vaikutusvallan säännön avulla. Mikäli omistusosuuden perusteella saadaan selvä vaikutusvalta, sovelletaan sijoittautumisvapautta ja vastaavasti mikäli selvää vaikutusvaltaa ei saavuteta, soveltuu pääomien vapaa liikkuvuus. Tuomioistuin tutkii selvän vaikutusvallan olemassaoloa ensisijaisesti kansallisen lainsäädännön tarkoituksen ja toissijaisesti tapauksen tosiseikkojen avulla. Sovellettavan perusvapauden valitsemistavassa on ollut oikeusvarmuuden periaatteen kannalta ongelmallisia piirteitä, mutta oikeuskäytäntö on kehittymässä ennakoitavampaan suuntaan. Tuomioistuin ei ole pyrkinyt kaventamaan pääomien vapaata liikkuvuutta suhteessa kolmansiin maihin.