Globaalit yhteiset kamppailut? : Yhteisen tuotannon poliittinen tila Michael Hardtin ja Antonio Negrin teoriassa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272315
Title: Globaalit yhteiset kamppailut? : Yhteisen tuotannon poliittinen tila Michael Hardtin ja Antonio Negrin teoriassa
Author: Turunen, Elina
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272315
http://hdl.handle.net/10138/38538
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political Science, World Politics
Yleinen valtio-oppi, maailmanpolitiikan tutkimus
Allmän statslära, forskning i världspolitik
Abstract: Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee yhteisen (common) tuotantoa Michael Hardtin ja Antonio Negrin esittämän keskustelun pohjalta, joka nousee autonomimarxilaisesta politiikan teorian perinteestä. Hardtin ja Negrin mukaan kapitalistinen tuotanto on muuttunut siten, että elämästä itsessään on tullut tuottavaa ja tuotannon tulokset ovat enenevässä määrin sosiaalisia suhteita ja elämänmuotoja. Tarvittavat tuotannonvälineet ovat yhä useammin erilaisia ihmisillä olevia ominaisuuksia ja kykyjä, jolloin biopoliittisen työvoiman on mahdollista alkaa tuottaa yhteistyötä yhä riippumattomammin pääomasta ja sen kontrollista. Siten biopoliittinen tuotanto määrittää merkittävällä tavalla uudelleen olosuhteita yhteisen tuottamiselle. Tutkielman päämääränä on selvittää, onko Hardtin ja Negrin yhteisen tuotannon poliittinen tila todella globaali. Tätä tarkastellaan kysymällä, mitä instituutioita globaalien liikkeiden yhdistäminen edellyttää ja millaisia ovat ne erot, joita globaalissa maailmassa on otettava huomioon näitä liikkeitä rakennettaessa. Tutkielmassa selvitetään poliittisen tilan piirteitä tutkimalla millaisissa kategorioissa yhteinen ilmenee Hardtilla ja Negrillä ja tarkastelemalla näitä kategorioita (tuotanto, subjekti, vastarinta) globaalin liikkeen syntymisen kannalta. Tutkielman päälähteenä on Hardtin ja Negrin trilogia, joka käsittää teokset Imperiumi (2005), Multitude (2006) ja Commonwealth (2009) sekä lisäksi Declaration (2012). Hardtin ja Negrin käsityksiä yhteisen tuotannosta peilataan suhteessa niistä esitettyyn kritiikkiin sekä näkökulmaltaan läheisten teoreetikkojen kirjoituksia vasten (Massimo de Angelis, David Harvey, John Holloway, Kevin C. Dunn, Mark Laffey, Jutta Weldes, Ernesto Laclau, Teivo Teivainen, Henry Veltmeyer, Saskia Sassen) ja tarkastellaan niiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Hardtin ja Negrin teorian kritiikeissä nousevat esille yksipuolinen keskittyminen immateriaalisuuteen ja biovaltaan, hierarkian roolin väheksyminen globaalissa väessä, maantieteestä irrottautuminen, paikan merkityksen ohittaminen subjektiviteetin muodostumisessa sekä ytimen ja periferian välisen jaon hämärtäminen. Toisaalta kritiikissä pidetään Hardtin ja Negrin käsityksiä heikentyvistä valtiorakenteista eurosentrisinä. Tutkielman tuloksena on, että Hardtin ja Negrin kuvaus globaalien liikkeiden liittoumien syntymisestä tekemisessä jää vajavaiseksi. Tutkielma esittää näkemyksen, että prefiguratiivinen politiikka edellyttäisi tarkempaa poliittisen tilan valtasuhteiden ja hierarkioiden analyysia. Jos tuotanto luo sitä vastaavia poliittisen toiminnan muotoja, olisi olennaista tarkastella miten tuotannon eri vaiheet eri paikoissa vaikuttavat kamppailujen liittoutumiseen. Tutkielma osoittaa, että maaseudun, globaalin etelän ja niiden olemassa olevien kamppailujen rooli yhteisen tuotannon poliittisen tilan luomisessa jää Hardtin ja Negrin teoriassa vaille sijaa. Tutkielman johtopäätös on, että yhteisen tuotannon globaalin poliittisen tilan luomiseksi tarvitaan uusia globaaleja instituutioita singulariteettien kommunikointiin, liittoutumien muodostamiseen ja esteiden purkamiseen. Hardtin ja Negrin todetaan löytävän joitakin tällaisten instituutioiden ituja. Analyysin perusteella jää kuitenkin avoimeksi, miten poliittisia affekteja luodaan ja välitetään globaalisti. Toiseksi tutkielmassa päädytään johtopäätökseen, että Hardt ja Negri käsittelevät hyvin vähän eroja materiaalisissa resursseissa ja valtasuhteissa, eikä ole selvää mitkä kamppailut haluavat liittoutua keskenään. Analyysi osoittaa, että Hardtin ja Negrin teoreettisen kehikon avulla ei pystytä kokonaisvaltaisesti käsittelemään globaalin etelän singulariteettien toimintaedellytyksiä ja haluja. Siten heidän väitteensä kamppailujen globaalista tilasta jäävät vaille riittävää teoreettista perustaa.
Subject: politiikan teoria


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record