Bioteknologisen keksinnön patentoitavuus : Erityisesti suhteessa perus- ja ihmisoikeuksiin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062822
Title: Bioteknologisen keksinnön patentoitavuus : Erityisesti suhteessa perus- ja ihmisoikeuksiin
Author: Hokkanen, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062822
http://hdl.handle.net/10138/38597
Thesis level: master's thesis
Discipline: Medical and biolaw
Lääkintä- ja bio-oikeus
Medicinal- och biorätt
Abstract: Tutkielma käsittelee bioteknologian patentointia ja sen erityistä suhdetta perus- ja ihmisoikeuksiin. Erityisesti keskitytään modernin bioteknologian keksintöihin, sillä kyseiset keksinnöt liittyvät usein terveydenhuoltoon ja lääketieteeseen – niiden kohdalla aktualisoituu myös eniten perus- ja ihmisoikeudellisia kysymyksiä. Bioteknologian patentointia koskeva erityissääntely sisältyy bioteknologiadirektiiviin (44/98/EY), joka on implementoitu osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä sekä sisällytetty Euroopan patenttisopimukseen (EPC). Tutkielmassa esitellään lisäksi keskeiset bioteknologian tutkimukseen ja patentoitiin vaikuttavat perus- ja ihmisoikeudelliset oikeuslähteet, joista on erityisesti syytä mainita Euroopan neuvoston yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla (SopS 24/2010) eli biolääketiedesopimus. Tutkielma perustuu sille lähtökohdalle, että patenttijärjestelmä ja perus- ja ihmisoikeudet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Patenttijärjestelmä on riippuvainen perusoikeuksista, sillä ilman tutkimuksen ja tiedonvälityksen vapauksia ei voisi syntyä keksintöjä patentoitavaksi – näin ollen perusoikeudet voidaan nähdä patenttijärjestelmän taustalla. Bioteknologian yhteydessä perus- ja ihmisoikeuksilla on kuitenkin usein myös patentointimahdollisuuksia rajoittavaa merkitystä, sillä alan sovelluksiin liittyy huomattavia eettisiä ja ihmisoikeudellisia kysymyksiä: jokaisen bioteknologian patentoitavuudelle asetetun erityisedellytyksen ja rajoituksen taustalta on löydettävissä ihmisoikeussäännöksillä turvatun oikeushyvän suojelu. Patenttijärjestelmä tosin pyrkii arvoneutraalisuuteen patentoitavuuden edellytyksiä sovellettaessa, mutta tosiasiassa patentoitavuuden edellytykset eivät voi olla eettisesti neutraaleja, sillä niiden avulla lainsäätäjä pyrkii myös tavoittelemaan tasapainoa ristiriidassa olevien intressien välille. Tällöin tiettyjä arvoja suojataan sulkemalla tietyt keksinnöt järjestelmän ulkopuolelle. Tutkielmassa käsiteltäviä bioteknologian patenttien yhteydessä suojattavia arvoja ovat erityisesti ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeus terveydensuojeluun sekä siihen sisältyvä lääkkeiden saatavuus ja biodiversiteetin suojelu osana oikeutta ympäristöön. Bioteknologian keksintöjen patentointiin sovelletaan lähtökohtaisesti samoja patentoitavuuden perusedellytyksiä kuin kaikkien muiden tekniikan alojen keksintöihin: patentoitavalta keksinnöltä vaaditaan uutuutta, keksinnöllisyyttä ja teollista hyödynnettävyyttä. Biologinen materiaali on patentoitavissa, kun se on tuotettu teknisen menetelmän avulla ja muodostaa keksinnön – löytöä ei voida patentoida. Erityiskysymykset liittyvätkin pääosin siihen, mikä voi muodostaa patentoitavan keksinnön, ja milloin keksintö voidaan sulkea patentoitavuuden ulkopuolelle eettisistä syistä, toisin sanoen sen perusteella, että sen hyödyntäminen olisi hyvän tavan ja yleisen järjestyksen vastaista. Lukuun ottamatta ihmisoikeudet huomioon ottavia rajoituksia bioteknologian patentoitavuus eroaakin lopulta varsin vähän muiden alojen keksintöjen patentoitavuudesta.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record