Jätevirrat ja jäteintensiteetin muutos Suomen taloudessa 1997-2003. Finwaste-hankkeen loppuraportti

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/38769

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SY44_2006.pdf 829.1Kb PDF View/Open
Title: Jätevirrat ja jäteintensiteetin muutos Suomen taloudessa 1997-2003. Finwaste-hankkeen loppuraportti
Author: Mäenpää, Ilmo; Härmä, Tiina; Rytkönen, Tuula; Merilehto, Kirsi; Sokka, Laura; Espo, Juha; Kaplas, Marianne
Publisher: Suomen ympäristökeskus
Date: 2006
Language: fi
Belongs to series: Suomen ympäristö 44/2006
ISBN: 952-11-2408-3
ISSN: 1796-1637
URI: http://hdl.handle.net/10138/38769
Abstract: Tutkimus on tehty Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan kuuluvassa Suomen jätetilinpidon kehittäminen (Finwaste) -hankkeessa. Hanke toteutettiin Oulun yliopiston Thule-instituutin, Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. Hankkeessa jäterajaukset ja jätelajien luokittelu perustuivat EU:n jätetilastoasetukseen. Jätetilinpidon tietopohjassa yhdistettiin ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmän jätetiedot useista muista perustilastoista, kuten teollisuustilastosta, kaivostilastosta ja ulkomaankauppatilastosta poimittuihin tietoihin. Excel- taulukkolaskentaohjelman avulla tehtiin systemaattiset poimintarutiinit tietojen viemiseksi jätetilinpidon kehikkoon. Tilinpito kattaa vuodet 1997–2003. Suomen taloudessa syntynyt kokonaisjätemäärä oli jätetilinpidon mukaan vuonna 2003 noin 54,5 miljoonaa tonnia eli 10 tonnia asukasta kohti tai 390 grammaa kansantuotteen euroa kohti. Näistä jätemääristä yli puolet, 55 % on kaivostoiminnan ja rakentamisen kivi- ja maa-aineksia. Tarkastelukauden 1997–2003 lopussa kokonaisjätemäärä oli hieman pienempi kuin alussa, mutta huippu, lähes 59 miljoonaa tonnia saavutettiin viime vuosituhannen lopussa vuonna 1999. Kokonaisjätemäärän supistuminen vuoden 1999 jälkeen johtui kaivostoiminnan sivukivimäärien supistumisesta. Tämä puolestaan johtui yhden, Suomen toiseksi suurimman kaivoksen asteittaisesta siirtymisestä avolouhinnasta maanalaiseen louhintaan. Kun kaivostoiminnan ja rakentamisen kivi- ja maa-ainekset jätetään tilinpidon ulkopuolelle, muiden jätteiden määrä kasvoi tarkastelukaudella 23,3 miljoonasta tonnista 24,6 miljoonaan tonniin, noin 10 %. Samanaikaisesti Suomen bruttokansantuote kasvoi lähes 22 %, joten myös muiden jätteiden kokonaismäärä kasvoi hitaammin kuin bruttokansantuote. Siten Suomen jäteintensiteetti supistui hieman. Tutkimuksessa analysoitiin tuotantotoiminnan jäteintensiteetin vähenemisen osatekijöitä rakenteellisen ositusanalyysin avulla. Analyysin tuloksia voidaan tulkita siten, että Suomen talouden kokonaisjätemäärän intensiteettiin on keskeisesti vaikuttanut tuotannon rakennemuutos ja kaivostoiminnan teknologiamuutos. Voimakkain rakennemuutostekijä löytyy teollisuuden sisältä, vähän jätteitä tuottavan sähköteknisen teollisuuden nopeasta kasvusta. Kaivostoiminnan ulkopuolella teknologisen muutoksen yleinen vaikutus on ollut vähäinen.
Subject: jätteet
materiaalivirrat
hyödyntäminen
kirjanpito
tilastot
luokitukset


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record