Condition of teeth and periodontium in the home-dwelling elderly : with special reference to level of education

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8777-6
Title: Condition of teeth and periodontium in the home-dwelling elderly : with special reference to level of education
Author: Siukosaari, Päivi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Dentistry
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2013-05-10
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8777-6
http://hdl.handle.net/10138/38890
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This study is part of the longitudinal population based Helsinki Aging Study (HAS). The study population consisted of a random sample of subjects born in 1904, 1909 and 1914 and living in Helsinki, Finland in 1990. Clinical oral and radiographical status along with an interview on background factors, oral health behavior and self-perceived need of treatment were obtained from 364 elderly aged 76, 81 and 86 years at the baseline in 1990-91. Of these 196 were dentate and the 171 dentate who had information on their education formed the baseline study group. Prior to oral examination the participants underwent comprehensive medical examination. Five years later 113 dentate elderly participated in the follow-up examinations. Background information for the non-participation analysis was obtained from the medical HAS records. To assess any possible non-response bias we evaluated the background factors of the participants and non-participants. The multicausal analysis revealed that the strongest factors explaining non-participation were old age (OR=3.6), being edentulous (OR=2.5), having clinically diagnosed signs of dementia (OR=4.1) and a deteriorated ability to move easily (OR=5.3). Caries was common among the participants. At baseline 71% of men and 48% of women had decayed teeth. Subjects DMFT (Decayed Missing Filled Teeth) index increased during the follow-up mostly as a result of tooth extractions. Although the number of teeth and root surfaces (p PIENEMPI 0.05) at risk were higher in the high education groups, no significant differences were found in number of DRS (Decayed Root Surfaces) (0.6 ± 1.3) and RCI (Root Caries Index) (0.13 ± 0.18) in the different education groups. The only factor, which could explain the increment in root caries, was high salivary microbial counts. However, none of the salivary factors examined were directly associated with the level of education. Many of these participants were also in need of periodontal treatment. The results of the study indicated that there are oral health disparities among this elderly population. The fact that the elderly with higher level of education had more remaining teeth than the elderly with lower level of education explained the finding that better educated elderly also had a greater need for periodontal treatment. During the five year follow-up only slight deteriorating in periodontal health was found, while the differences between education groups remained, indicating that good periodontal health is possible to maintain even with advancing age. The major chronic oral diseases, caries and periodontal disease, share many common risk factors. While there is much evidence on the prevention of these diseases, the implementation of this knowledge into successful programs for specific groups and populations has been modest. This was also seen in the present study population with high prevalence of caries and periodontal diseases. There is an urgent need for preventive programs against caries and periodontal disease both in the community and individual level because a growing proportion of older adults retain their teeth into old age and the proportion of the older adults in the population is estimated to continue to grow.Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot on terveys- ja yhteiskuntapoliittinen ongelma ja näkyvät eroina sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Sosioekonominen tausta vaikuttaa myös suun terveyteen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ikääntyneen helsinkiläisväestön suun terveydentilaa ja koulutustason yhteyttä suun terveyteen, sekä erosivatko tutkimuksesta poisjäänneet taustatekijöiltään tutkimukseen osallistuneista ikääntyneistä. Tutkimus on osa pitkittäistä väestötutkimusta Helsingin vanhustutkimusta (HEVA) (Helsinki Aging Study, HAS). Tutkimusaineisto koostui kolmesta satunnaistetusta ikäkohortista, vuosina 1904, 1909 ja 1914 syntyneistä helsinkiläisistä. Suun terveys tutkittiin kliinisesti 364 ikääntyneeltä, lisäksi otettiin röntgenkuvia ja tehtiin sylkitestejä. Koulutustasosta, omahoitotottumuksista ja muista taustatekijöistä saatiin tietoa tutkittujen täyttämästä kyselylomakkeesta ja aiemmin tehdyistä lääketieteellisistä tutkimuksista. Seurantatutkimus tehtiin viisi vuotta myöhemmin. Hampaiden reikiintyminen ja kiinnityskudosten sairaudet olivat yleisiä kaikissa koulutusryhmissä. Terveyserot näkyivät etenkin hampaiden lukumäärässä. Korkeammin koulutetuilla ikääntyneillä oli selvästi enemmän hampaita, ja siten myös reikiintymiselle alttiita pintoja, kuin vähemmän koulutetuilla. Karioituneita juurenpintoja oli 52% miehistä ja 35% naisilla, karioituneiden juurenpintojen lukumäärässä tai juurikariesindeksissä ei terveyseroja ollut havaittavissa. Sen sijaan kiinnityskudosten hoidon tarvetta oli enemmän korkeammin koulutettujen ryhmässä, heillä oli kuitenkin myös eniten terveitä sekstantteja. Viiden vuoden seurannan aikana hampaiden lukumäärä väheni, juurikarieksen määrä kasvoi ja kiinnityskudosten hoidontarve pysyi lähes samana, terveyserot koulutusryhmien välillä säilyivät myös samoina seurannan aikana. Vahvimmat selittävät tekijät tutkimuksesta poisjäännille olivat korkeampi ikä, hampaattomuus, oireita dementoivasta sairaudesta ja alentunut liikkumiskyky. Väestön ikärakenteen vanheneminen ja ikääntyneiden lukumäärän kasvu jatkuu vielä pitkään, samanaikaisesti ikääntyvät tulevat säilyttämään myös entistä enemmän omia hampaitaan. Vaikka suun yleisten tautien varhaisen hoidon ja ennaltaehkäisyn tehokkuudesta on paljon näyttöä, on tämän osaamisen hyödyntäminen vielä ollut vähäistä ikääntyneessä väestössä. Tämä näkyi myös tässä tutkimuksessa suurena karieksen ja kiinnityskudosten sairauksien määränä. Näiden tutkimustulosten perusteella on suositeltavaa, että terveyden edistämistä ja ehkäisevää hoitoa tulisi lisätä niin yksilö- kuin rakenteellisella tasolla, jotta ikääntyneet saavuttavaisivat riittävän suun terveyden tason ja terveyseroja pystyttäisiin kaventamaan.
Subject: hammaslääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
siukosaari_dissertation.pdf 4.062Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record