Trade-offs, rights and responsibilities in the business of microcredit : A case study from South Africa

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8689-2
Julkaisun nimi: Trade-offs, rights and responsibilities in the business of microcredit : A case study from South Africa
Tekijä: Hietalahti, Johanna
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: This PhD thesis examines the everyday politics of microcredit by drawing on a case study from Limpopo Province, South Africa. Special attention is focused on how the distribution of rights and responsibilities, together with the multifaceted struggles over authority and power, mediate the different actors social agency and opportunities to benefit from the microcredit programmes. The study rests on thematic interviews and participant observation carried out in four villages and semi-urban settlements in May-July 2007. Drawing on the theoretical ideas of Pierre Bourdieu, and considering microcredit as an arena of struggle, the thesis undertakes a critical analysis of the interpretations of social capital and the associated solidarity and reciprocity based on the conceptualisations of Robert Putnam. In the spirit of the concept of governmentality by Michel Foucault, the thesis also illustrates processes and practices of governance, and the creation of a set of rules and procedures that can govern and discipline microcredit clients to achieve selected goals. The results of this study illustrate how social relations between the members of the microcredit groups were based on ambiguous forms of co-operation and conflict around diverse interests and multifaceted power relations. There was a tension between co-operation and competition and between solidarity and the power differences in the women s everyday businesses and microcredit groups. While social networks were crucial for the establishment and maintenance of business operations, the structural conditions of poverty and marginalisation placed the women in competition with each other over limited resources and easily saturated markets. The group loan system intensified the anxieties about solidarity lending and the tensions between group members. The study explores the everyday politics, contradictions and tensions at several levels, including the clients, organisation and the wider economy and society. High repayment rates were secured through strict rules and monitoring procedures; public reprimand in the repayment meetings; extending repayment liabilities to husbands or other relatives; and refusing to let anyone leave the repayment meetings until the money was paid. Although according to the microcredit rhetoric group members take joint liability for loan repayment, in reality the centre, community and kin operate as collateral for microloans. In this kind of system, joint security is a fact only at the institutional level. In the everyday politics of the clients, business affairs and the logic of decision-making were tightly intertwined with financial, social and cultural norms and political power relations. The most successful clients were those who were able to utilise various social networks and regular household incomes, as well as take advantage of their social status to create the market. In terms of the disadvantageous ways in which people are incorporated into economic and social life, the study highlights the contradiction between the idea of a microcredit organisation operating as a linkage between formal and informal economies and borrowers considered as agents of their own empowerment, and the structural obstacles the poor encounter under systematic political inequality. The study calls more attention to the everyday struggles of these poor women caused by the distorting microcredit rules and mechanisms, the weak pillars of the society, and the vulnerability and disadvantageous power relations within which people are caught. Key words: authority and power, co-operation and conflict, everyday politics, microcredit, rules and responsibilities, social networks, solidarity, South AfricaVäitöstutkimus tarkastelee mikroluottoverkostojen arjen politiikkaa ja valtapelejä Limpopon maakunnassa, Etelä-Afrikassa. Erityinen huomio on vallan, vastuiden ja velvollisuuksien jakaantumisessa eri toimijoiden kesken. Tutkimus nojaa työntekijöiden ja asiakkaiden haastatteluihin ja havainnointiin neljässä eri Etelä-Afrikan kylässä touko-heinäkuussa 2007. Toisin kuin valtavirtaa edustava mikroluottotutkimus, joka perustuu Robert Putnamin tulkintoihin sosiaalisesta pääomasta ja ryhmäläisten välisestä solidaarisuudesta ja vastavuoroisuudesta, tämä tutkimus määrittelee mikroluototuksen Pierre Bourdieun valtateorioihin perustuen kamppailujen areenaksi . Tutkimus hyödyntää myös Michel Foucaultin hallinnan teoriaa osoittamalla, miten mikroluotto-organisaatio voi erilaisin tavoin ja säännöin ohjata asiakkaitaan toimimaan organisaation tavoitteiden mukaisesti. Tutkimus osoittaa, miten mikroluottoryhmien sosiaaliset suhteet olivat monimutkainen verkosto yhteistyötä, konflikteja, erilaisia intressejä ja monitahoisia valtasuhteita. Vaikka sosiaaliset verkostot olivat tärkeä elinkeinostrategia Limpopon naisille ja mikroluotot usein välttämätön ponnahduslauta yritysten perustamiselle, rakenteellinen köyhyys pakotti naiset kilpailemaan kyllästyneillä markkinoilla. Yhteistakaukseen perustuva ryhmälainamalli aiheutti tyytymättömyyttä tiukkoihin takaisinmaksusääntöihin sekä kitkaa ja kilpailua ryhmäläisten välille. Tutkimus tarkastelee arjen politiikkaa, ristiriitoja ja jännitteitä niin asiakkaiden, organisaation kuin laajemmin talouden ja yhteiskunnan tasolla. Mikroluottojen korkea takaisinmaksuaste perustui tiukkoihin sääntöihin ja seurantaan ja jopa julkiseen nöyryyttämiseen takaisinmaksukokouksissa. Usein työntekijät varmistivat lainojen maksun estämällä ketään lähtemästä kokouksesta ennen kuin lainat oli maksettu. Viime kädessä kaikki kokoukseen osallistuvat ryhmät, kyläyhteisö ja sukulaiset toimivat mikroluottojen takaajina. Tämä on erottamaton osa ryhmälainamallia, koska yhteisvastuu toteutuu ainoastaan organisaatioon päin. Taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja poliittiset tavat ja normit määrittivät naisten yritystoimintoja. Parhaiten menestyivät ne, joilla oli säännöllisiä tuloja ja jotka pystyivät hyödyntämään erilaisia sosiaalisia verkostoja ja onnistuivat saavuttamaan suotuisan sosiaalisen aseman yhteisössä. Mikroluottojen ajatellaan toimivan linkkinä virallisen ja epävirallisen talouden välillä. Tässä ajattelussa ryhmiin osallistuvat naiset ovat oman kehityksensä agentteja. Ajatus on ristiriitainen, kun katsotaan millaisia rajoitteita yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat ja järjestelmällinen poliittinen eriarvoisuus luovat naisten toiminnalle. Tutkimus perää enemmän huomiota mikroluottoryhmiin osallistuvien naisten arjen ymmärtämiselle: uhrauksille ja kompromisseille, joita naiset joutuvat tekemään pitääkseen mikroluottopyörän pyörimässä epäreiluista säännöistä, heikoista yhteiskunnan tukipilareista ja epäedullisista valtasuhteista huolimatta. Avainsanat: arjen politiikka, Etelä-Afrikka, mikroluotto, solidaarisuus, sosiaaliset suhteet, säännöt ja vastuut, valtapeli, yhteistyö ja konflikti
URI: URN:ISBN:978-952-10-8689-2
http://hdl.handle.net/10138/38909
Päiväys: 2013-05-10
Avainsanat: politiikan ja talouden tutkimus (kehitysmaatutkimus)
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Hietalahti_dissertation.pdf 5.234MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot