Pienet ja vihamieliset : Tapaustutkimus venäläisen Fordin tehtaan ammattiyhdistyksen poikkikansallisista yhteyksistä uusgramscilaisesta näkökulmasta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272427
Title: Pienet ja vihamieliset : Tapaustutkimus venäläisen Fordin tehtaan ammattiyhdistyksen poikkikansallisista yhteyksistä uusgramscilaisesta näkökulmasta
Author: Manner, Maria
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272427
http://hdl.handle.net/10138/39910
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political Science, Politics
Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus
Allmän statslära, politologi
Abstract: Tämän pro gradu -tutkielman kohteena ovat ay-liikkeen poikkikansalliset suhteet monikansallisessa suuryrityksessä Venäjällä. Työn tapauskohde on Pietarin lähellä Vsevoložskissa sijaitsevan Fordin kokoonpanotehtaan ammattiyhdistys. Ford oli ensimmäinen suuri monikansallinen autoalan yritys Venäjällä, ja sen vuonna 2005 perustettu ammattiyhdistys on saanut myös kansainvälistä huomiota lakkoliikehdinnällään. Tutkielmassani kysyn, miksi ja miten Fordin tehtaan ammattiliitto on hyödyntänyt poikkikansallisia yhteyksiään tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii uusgramscilainen hegemoniateoria, jonka avulla työssä analysoidaan ammattiyhdistyksen toimintaa esimerkkinä poikkikansallisen vastahegemonian rakentumisesta. Tutkielmassa hyödynnetään myös yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimuksen alaan sijoittuvaa Margaret E. Keckin ja Kathryn Sikkinkin verkostoteoriaa. Sen avulla työssä käsitellään Fordin tehtaan ammattiyhdistyksen toimintaa suhteessa ay-liikkeen globalisaatiostrategioihin. Tutkielman hypoteesi on, että Venäjän enenevä integroituminen maailmantalouteen on tietyissä tapauksissa avannut uusia mahdollisuuksia myös yhteiskunnallisille liikkeille. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka menetelmänä toimii sisällönanalyysi. Työn empiirisen aineiston muodostavat henkilökohtaiset haastattelut, ammattiliittojen verkkosivut, ammattiyhdistyksen sanomalehti ja ay-aktiivien tapaamisistaan tekemät sähköiset muistiot. Haastattelut on tehty vuosien 2009–2012 aikana Pietarissa, Moskovassa, Helsingissä, Dakarissa ja Montrealissa. Tutkielman perusteella yksi keskeisimpiä Fordin tehtaan ammattiyhdistyksen poikkikansallistumisen ilmentymiä on kytkös brasilialaiseen ay-liikkeeseen, ja tätä yhteyttä ay-aktivistit itse myös korostavat esimerkiksi verkkosivuillaan. Poikkikansallinen yhteistyö toi venäläisille kokemuksen konfrontatiivisesta ammattiyhdistysliikkeestä, joka ei perustunut Venäjällä yleisen 'sosiaalisen kumppanuuden' periaatteen varaan. Fordin tehtaan ammattiyhdistyksen yhteydet maailman sosiaalifoorumin kaltaisiin tiloihin voidaan nähdä osoituksena social movement unionism -tyyppisestä toiminnasta. Kontaktien merkitystä ei kuitenkaan ole syydä liioitella, sillä ay-aktiivit arvioivat yhteyksiä sosiaalifoorumeihin sen kautta, mitä konkreettista hyötyä niistä on heidän omien ammattiyhdistystavoitteidensa saavuttamiselle. Eräs tutkielman havainnoista on, että Venäjän ay-liikkeen uusin aalto on keskittynyt pitkälle nimenomaan monikansallisiin suuryrityksiin. Fordin tehtaan ammattiyhdistys on ollut tärkeä esimerkki tälle 2000-luvulla virinneelle vaihtoehtoiselle ammattiyhdistystoiminnalle. Fordin työläisten lakosta vuonna 2007 muodostui merkittävä symbolinen tapahtuma, jollainen Keckin ja Sikkinkin teorian mukaan vahvistaa verkostojen laajenemista edelleen. Keckin ja Sikkinkin mukaan aktivistiverkostojen keskeinen piirre ovat tietyt yhteiset arvot tai periaatteet, ikään kuin vastakkaisena materiaaliselle oman edun tavoittelulle. Ay-liikkeen toiminnan tarkastelu piirtää kuitenkin esiin, että heidän teoriansa jaottelu arvojen ja materiaalisten huolenaiheiden välillä on käsitteellisesti ongelmallinen ja keinotekoinen. Venäjän suhde globaaliin hegemoniaan on monisyinen ja ristiriitainen prosessi. Fordin ammattiyhdistyksen tapausesimerkki kertoo siitä, että uusliberaali hegemoninen projekti ei ole totaalinen ja vääjäämättömästi etenevä vaan jatkuvasti altis konflikteille ja vastarinnalle. Tutkielma ilmentää myös sitä, että hallitsevan blokin asema haastetaan Venäjällä erilaisista ideologisista positioista käsin. Samalla se osoittaa, kuinka paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen, missä määrin eri toimijat – niin hegemoniset kuin vastahegemonisetkin – voivat hyödyntää globaaleja käytäntöjä.
Subject: ammattiyhdistysliike
kapitalismi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record