Ketä kiinnostaa? Nuorten kokemuksia vaikutusmahdollisuuksistaan

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272246
Julkaisun nimi: Ketä kiinnostaa? Nuorten kokemuksia vaikutusmahdollisuuksistaan
Tekijä: Penttilä, Anne-Maria
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Tutkielmassa tarkastellaan vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia nyky-yhteiskunnassa erityisesti nuorten näkökulmasta. Kansalaisten äänestysaktiivisuus on laskenut, luottamus politiikkoihin on alhainen ja ihmiset eivät enää ole kiinnostuneita yhdistys- toiminnasta. On kuitenkin ilmeistä, että kansalaisten vaikuttamishalu ei ole hävinnyt. Erityisesti nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen on heikkoa. Ihmiset, ja varsinkin nuoret, toimivat mieluummin sosiaalisessa mediassa kuin marssivat kadulla. Suuri kysymys on ollut viime aikoina se, miten saada kansalaiset aktivoitumaan. Tutkielmassa pyritään löytämään syitä potentiaalisten vaikuttajien passiivisuuteen ja pyritään kehittämään keinoja, joilla kehityskulun suunta saataisiin käännettyä erityisesti ihmisiä lähellä olevassa kunnallisessa päätöksenteossa. Tutkielma jakautuu teoriaosuuteen ja haastatteluihin perustuvaan empiiriseen osioon. Tutkielman teoreettisessa osassa on tutkittu vaikuttamisen nykytilaa sekä esitelty ja vertailtu vaikuttamis- ja demokratiateorioita peilattuna kunnallisvaikuttamiseen ja tultu siihen lopputulokseen, että demokratiaa tarvitaan yhä tulevaisuudessakin. Erityiseen tarkasteluun on otettu Habermasin diskursiivinen demokratiateoria, jonka puitteissa on analysoitu myös haastatteluista saatua aineistoa. Lisäksi teoreettisessa osiossa verrataan Suomen vaikuttamistilannetta Euroopan muiden maiden tilanteeseen ja esitetään ja kehitellään myös uusia vaikuttamis- ja osallistumiskäytäntöjä, joissa teledemokratia on tärkeässä roolissa. Tutkimuksen empiiristä osaa varten on haastateltu kymmentä Tuusulan kunnan nuorisovaltuuston jäsentä. Nuorilta on haastattelemalla pyritty selvittämään sitä, miten nuoret kokevat oman kansalaisvaikuttamisensa ja mitkä tekijät aktivoivat nuoria osallistumaan. Empiirisen osan aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Haastatteluja analysoimalla selvisi, että vaikka tilastot ja tutkimukset eivät luo valoisaa kuvaa nuorten vaikuttamis- ja osallistumiskäytäntöjen kehityksestä, nuoret kuitenkin näkevät tulevaisuuden täynnä mahdollisuuksia. Nuoret haluavat vaikuttaa paitsi omaan elinympäristöönsä, myös muiden nuorten mahdollisuuksiin. Nuoret olivat tietoisia haasteista, joita nuorten aktivoiminen tulee asettamaan, mutta yleisesti nähtiin, että haasteet oli voitettavissa. Moni nuori on kiinnostunut osallistumaan, mutta harva tietää, että se on mahdollista. Nuorisovaltuutetut pyrkivät aktivoimaan muita ja levittämään tietoa nuorten vaikutusmahdollisuuksista. Kuitenkin tutkimukseni valossa voidaan päätellä, että koululla ja opettajilla on suurin vaikutus nuorten aktivoimiseen. Koulujen oppilaiden aktiivisuuden välillä on merkittäviä eroja riippuen opettajien innokkuudesta levittää tietoa nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. Tarkastelin tutkielmassani nuorten käsityksiä päätösvallasta ja sen oikeutuksesta Habermasin diskursiivisen demokratiateorian valossa. Teorian mukaan nykyisissä pluralistisissa yhteiskunnissa sosiaaliset normit voivat saada oikeutuksensa vain niiden henkilöiden tahdon ja järkeilyn kautta, joita normit tulevat sitomaan. Habermas uskoo, että tietyistä perustavanlaatuisista normatiivisista periaatteista päästään universaaliin yhteisymmärrykseen. Hän perustelee tämän kommunikatiivisen toiminnan teorialla. Haastatteluissa nuoret toivat selkeästi esille, että oleellista päätöksenteossa on se, että asioissa on kuultu henkilöitä, joita asia tulee koskemaan. Nuorten asioista päätetään usein ilman, että heidän kantaansa niihin huomioidaan. Tähän epäkohtaan nuoret toivoivat muutosta. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta, että nuorten näkemys vaikuttamisestaan on melko positiivinen ja että vaikuttaminen kuuluu edelleen demokratiamalliimme, mutta vaikuttamiseen tarvitaan uusia kanavia. Nuorten vaikuttamismahdollisuudet valtakunnallisella tasolla nähtiin vajavaisiksi, mutta paikallisella tasolla nuoret kuvailivat, että heitä kuunnellaan ja kannanotot huomioidaan. Nuoret kokivat vahvasti, että nuorten äänen tulisi kuulua päätöstason politiikassa. Kaikki haastateltavani uskoivat, että nuorilla on paljon annettavaa poliittiisella areenalla. Heille tulee vain antaa mahdollisuus näyttää kykynsä. ! Teknologiaa tulee hyödyntää yhä enemmän kuntien vaikuttamis- ja osallisuushankkeissa. On oleellista, että osallistumisen muotoja päivitetään niin, että ne toimivat vallitsevassa yhteiskunnassa. Vanhoja hyväksi havaittuja malleja ei tarvitse hylätä, mutta niiden rinnalle on hyvä kehittää toimintamuotoja, jotka sopivat tähän päivään ja tämän päivän sukupolvelle.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201703272246
http://hdl.handle.net/10138/39968
Päiväys: 2013
Oppiaine: Social Policy (prior to 1.8.2011)
Sosiaalipolitiikka
Socialpolitik


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Gradu13_03_2012111.pdf 533.6KB PDF Avaa tiedosto
Gradu13_03_2012[1]-1[1].pdf 533.6KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot