Valo-olojen vaikutus mesimarjan (Rubus arcticus L.) kasvuun ja kukintaan

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507212057
Title: Valo-olojen vaikutus mesimarjan (Rubus arcticus L.) kasvuun ja kukintaan
Author: Mäkelä, Tii
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507212057
http://hdl.handle.net/10138/40009
Thesis level: master's thesis
Discipline: Växtproduktions biologi (trädgårdsvetenskap)
Plant Production Biology (Horticulture)
Kasvintuotannon biologia (puutarhatiede)
Abstract: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää päivänpituuden ja valomäärän vaikutusta mesimarjan (Rubus arcticus L.) Mesma-lajikkeen kasvuun ja kukintaan. Lisäksi haluttiin selvittää valo-olojen vaikutus juuriversojen kärkisilmujen kukka-aiheen muodostumiseen. Tutkimuksessa oli kolme 12 viikkoa kestävää vakiovalokäsittelyä: LD (pitkä päivä, 12 h HPS-valo + 12 h hehkulamppuvalo), SD (lyhyt päivä 12 h HPS-valo) ja HPS (suuri valomäärä, 24 h HPS-valo). Vakiovalokäsittelyjen lisäksi tutkittiin valo-olojen muutoksen vaikutusta neljässä eri käsittelyssä: SD->LD (6 vk SD-käsittely + 6 vk LD-käsittely), SD->HPS (6 vk SD-käsittely + 6 vk HPS-käsittely), HPS->SD (6 vk HPS-käsittely + 6 vk SD-käsittely) ja HPS->LD (6 vk HPS-käsittely + 6 vk LD-käsittely). Vakiovalokäsittelyissä vegetatiivinen kasvu oli versoston kuivapainon perusteella mitattuna runsainta käsittelyssä HPS ja niukinta käsittelyssä SD. Versot kasvoivat pisimmiksi käsittelyssä LD ja versoihin muodostui eniten lehtiä käsittelyissä LD ja HPS. Kukkia muodostui kokeen aikana eniten käsittelyssä HPS ja vähiten käsittelyssä SD, myös yhden kukan kuivapaino ja kukkien lukumäärä suhteutettuna vegetatiiviseen kasvuun olivat suurimmat käsittelyssä HPS. Lyhyessä päivässä kasvien kasvu ja kukinta loppuivat lähes kokonaan kokeen edetessä. Kun kasvit siirrettiin käsittelystä HPS lyhyeen päivään, kasvien kukinta väheni. Lyhyestä päivästä käsittelyihin HPS ja LD siirrettyjen kasvien kasvu ja kukinta jatkuivat. Suuri valomäärä lisäsi mesimarjalla sekä kasvua että kukintaa. Lyhyessä päivässä (12 h) kasvit ilmeisesti alkoivat vaipua lepotilaan, joka loppui, kun kasvit siirrettiin pitkään päivään tai suureen valomäärään. Käsittelyjen LD ja SD väliset erot johtuivat ilmeisesti lähinnä lyhyen päivän aiheuttamasta lepotilasta. Juuriversojen kärkisilmuihin muodostui kukka-aiheita riippumatta päivänpituudesta tai valomäärästä.The aim of this research was to find out the effect of photoperiod and quantity of light on growth and flowering of arctic bramble (Rubus arcticus L.) cv. Mesma. The object was also to find out the effect of light on development of floral organs in apical buds of root suckers. Three 12 week long standard treatments were: LD (long day, 12 h HPS-light + 12 h incandescent light), SD (short day, 12 h HPS-light) and HPS (24 h HPS-light). Additionally, the effect of changing the light conditions was examined in four treatments: SD->LD (6 wk SD-treatment + 6 wk LD-treatment), SD->HPS (6 wk SD-treatment + 6 wk HPS-treatment), HPS->SD (6 wk HPS-treatment + 6 wk SD-treatment) and HPS->LD (6 wk HPS-treatment + 6 wk LD-treatment). In standard treatments the vegetative growth determined as the dry weight of the shoots was increased in HPS and decreased in SD. Elongation of shoot was enhanced by LD and development of new leaves was increased in LD and HPS. The number of flowers was highest in HPS and lowest in SD. The average dry weight of a flower and the number of flowers in relation to vegetative growth were increased in HPS. In SD growth and flowering were suppressed towards the end of the experiment. When plants were moved from SD to HPS or LD, growth and flowering were continued. Growth and flowering were clearly enhanced by continuous HPS light. Cessation of growth and flowering in SD suggests that the plants were becoming dormant. Growth and flowering continued when plants were moved from SD to LD or HPS, which indicates that plants were not fully dormant. The differences between treatments LD and SD were probably a consequence of dormancy induction in SD. Floral initiation in apical buds of root suckers occurred in all three standard treatments regardless of photoperiod or quantity of light.
Subject: Rubus arcticus L.
arctic bramble
photoperiod
growth
flowering
flower induction
mesimarja
päivänpituus
kasvu
kukinta
kukintainduktio


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Mäkelä.pdf 1.145Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record