Risteäviä eroja sataman arjessa

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-952-10-9013-4
Title: Risteäviä eroja sataman arjessa
Author: Steel, Tytti
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Belongs to series: Kansatieteellisiä tutkimuksia Helsingin yliopistosta - URN:ISSN:ISSN 2341-5703
Abstract: The study analyses representations of dock workers and people who worked in the Helsinki and Kotka harbours in the extended 1950s. The aim of the study is to map differences and hierarchies constructed in the harbour representations. The main sources of the study are interviews of men and women who worked in the harbours. The second important group of research material is films, both documentaries and fiction, depicting freight harbours. The study is hermeneutic and is based on the key concepts of intersections and intertextuality. Representations of harbours and people who worked there are studied within the framework of intersections: not only was the harbour a different working environment for men and women, but for different kinds of men and women. The most important intersections in this study are between gender, ethnicity, class and age. The method of the study is performative reading. Performative reading is a process based on a close reading of the sources. The question posed to the sources is, how are the categories of differences being constructed and how do they intersect? Globally, Finland is quite exceptional because women have worked in harbours. The construction of differences between women is most obvious in the sources concerning differences constructed by the dock worker women in relation to prostitutes who worked in the harbour. On the other hand, in a nostalgic light the stigmatized prostitutes become protagonists of a relaxed and hedonistic lifestyle. In the representations concerning male dockers, differences between the respectable workers and tearaways dominate the intertextual negotiations. Ports as nodes of international seafaring make interesting arenas for studying transnational relations. In Kotka, many of the town people saw the sailors as important customers for their businesses and their relations with the sailors were mostly commercial. The harbour representations can be read as a dream of an international and liberal Finland.Työn otsikossa esiintyvä risteävät erot on käsite, jonka avulla tutkimuksessa tarkastellaan satamaa työpaikkana ja arkielämän ympäristönä monenlaisille miehille ja naisille. Ihmisen asemaan ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin ei vaikuta ainoastaan sukupuoli vaan myös monet muut tekijät, joista tässä tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti etnistä taustaa, ikää sekä luokkaisuuteen liittyviä tekijöitä. Ahtaustyössä toimineet ovat erottaneet toisistaan esimerkiksi satamassa vakituisesti työskennelleet sekä väliaikaista työtä tehneet. Naisten osalta tarkinta erontekoa on rakennettu ahtaustyötä tehneiden naisten ja niin kutsuttujen laivatyttöjen välille. Nykyajasta nostalgisesti katseltuna laivatytöt näyttävät kuitenkin kuluttamiseen ja nautintoihin keskittyvän elämäntavan esitaistelijoilta . Rahtisatama 1950-luvulla on erityisen kiinnostava ympäristö erilaisten erontekojen kartoittamiseen, sillä siellä kohtasivat monenlaiset ihmiset. Satamassa työskenteli yhdessä esimerkiksi kaupunkien virkamiehiä, valtion viranomaisia sekä yksityisten yritysten työntekijöitä. Ahtaustyön kuvauksissa miesten kohdalla korostetaan usein mahdollisuutta valita työtehtävät. Esimerkiksi lakkoalttius, runsas alkoholinkäyttö ja salakuljetus liitetään ahtaajiin, mutta haastatteluaineistossa tulee esiin myös toisenlaisia näkökulmia: jätkien oli toteltava kaupungin työntekijöitä, jotka pitivät kirjaa maahan tulevasta tavarasta. Naisten haastatteluissa korostuu työ velvollisuutena. Toisen maailmansodan aikana miesten töihin palkatut naiset korostavat ahkeruuttaan ja ammattitaitoaan. Epäsäännöllisten työaikojen ja huonosti ennakoitavien tulojen takia satama oli hankala työpaikka naisille, jotka olivat perheensä ainoita elättäjiä. Jos taas perheessä oli toinen vakituisesti työssä käyvä, antoi satama ylitöineen naisille mahdollisuuksia tienata lyhyessä ajassa perheelle tarpeellisia lisäansioita. Ahtaustyöntekijöiden sekä merimiesten maine on vaikuttanut satamakuvauksiin. Kuvauksissa otetaan useimmiten kantaa sataman maineeseen joko toistaen ja vahvistaen tai kiistäen sataman huonoa mainetta. Haastatteluaineistossa puhutaan vahvasti kaikkien ihmisten tasa-arvon puolesta, mutta kertomuksista voi myös löytää merkkejä ennakkoluuloista sekä tiettyjen ihmisryhmien syrjimisestä. Esimerkiksi ulkomaisia merimiehiä arvostettiin usein paljolti sen mukaan, miten paljon rahaa he jättivät kaupunkiin. Stereotyyppinen käsitys Suomesta korostaa maan eristyneisyyttä ja nurkkakuntaisuutta. Monia satamakuvauksia voi tulkita siten, että ne pyrkivät rikkomaan tätä kuvaa tuomalla esiin ylirajaista toimintaa arkipäiväisenä ja myönteisenä. Väitöskirja käsittelee satamakuvauksia muistitiedossa ja elokuvissa koskien Helsingin ja Kotkan satamia pitkällä 1950-luvulla. Tutkimus tarkastelee sitä, miten rahtisatamia ja satamatyöntekijöitä on kuvattu sekä kartoittaa aineistossa rakentuvia hierarkioita ja arvoasetelmia. Aineistona on käytetty satamassa työskennelleiden henkilöiden haastatteluja sekä satamia käsitteleviä elokuvia.
URI: URN:ISBN:ISBN 978-952-10-9013-4
http://hdl.handle.net/10138/40124
Date: 2013-08-23
Subject: kansatiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
steel_vaitoskirja.pdf 1.387Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record