Well-being at work on farms in Finland : Stress, safety in animal handling and working conditions of women on dairy farms

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-460-1
Title: Well-being at work on farms in Finland : Stress, safety in animal handling and working conditions of women on dairy farms
Author: Kallioniemi, Marja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences, agrotechnology
MTT Agrifood Research Finland, Economic Research
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: MTT Science - URN:ISSN:1798-1824
Abstract: The restructuring of agriculture in Finland has resulted in several types of change on farms during recent years. The field areas and sizes of herds per farm have been increasing, while the number of farms has been decreasing. Concurrently, the risks of agriculture have increased. Ongoing change has been described as a modernization process from traditional farming towards a more enterprise form of agriculture. Farms are mainly owned by private persons in Finland. The farm entrepreneurs and their well-being at work are at the core of this thesis. Human capacity, including work ability, health and coping has been assessed as a crucial element for the success of the farm enterprise. Stress is commonly described as a situation in which the demands of work are greater than the worker is able to cope with. This type of conflicting and strenuous situation may induce different kinds of symptoms and diseases in people. Agriculture is among the most injury-prone working sectors. The aims of this research were to determine the prevalence and symptoms of stress among full-time farm entrepreneurs, identify possibilities to increase occupational safety during animal handling work and characterise the negative and positive elements of women s working conditions on dairy farms. These aims were addressed through two main samples. The first was a telephone survey of 1 182 full-time farmers focusing on stress and symptoms among the respondents. Secondly, a qualitative study was carried out involving ten female farmers working on dairy farms that focused on occupational safety during animal handling and the working conditions of women. According to the results, full-time farmers experienced less stress than among the general working population in Finland. One in four (26%) full-time farmers had symptoms of weakness or fatigue and one in five (19%) farmers had symptoms of insomnia or difficulties in falling asleep. Both of these symptoms had increased statistically significantly when compared to an earlier follow-up survey in 1992. Problems with social relationships and lowered state of health were associated with stress and symptoms. Pesticide usage of over two weeks during the previous growing period had an association with symptoms. Based on the literature review, the most common stressors among farm entrepreneurs were the farm economy, regulations, the weather, dangers in farm work and new legislation. In the qualitative study occupational accidents were frequent: nearly all women had suffered one or more injuries during the previous two years. Unexpected animal behavior was considered as the most significant injury risk.The results revealed that a positive relationship between the stockperson and cattle as well as knowledge of animal behaviour and welfare enabled a safer working environment to gradually be built in the cattle barn. In practice, the stockperson should keep physical conditions animal friendly, perform positive and predictable routines, habituate young calves to people, avoid the separation of an individual animal, not dominate animals by force and be patient during work among farm animals. In addition, it is important to always be prepared for self-defence. Female respondents were involved in wide range of different work tasks on dairy farms. As a positive element, nearly all respondents considered work with animals and close to nature to be rewarding. On the other side, women s working days were long. Old traditions may create invisible barriers to organizing the work in a more functional way on enlarged farm units. Most women chose farm entrepreneur as their professional title, but their professional position was often undefined or misunderstood. The valuable contribution of female farm entrepreneurs to agriculture should be recognized and supported, because women s expertise within agriculture is important in finding solutions for future challenges such as sustainable, organic agriculture and animal welfare. Due to the ongoing restructuring of the agricultural sector in Finland, the well-being at work among farm entrepreneurs requires support, efforts and attention. The working environment related to agriculture includes several risks such as stress, injury and an impairment of work ability.Maaseutu mielletään usein rauhaisaksi ja ihmisen hyvinvointia lataavaksi ympäristöksi. Viljelijöillä on mahdollisuus tehdä töitä raikkaassa ulkoilmassa, maatilan eläinten ja luonnon keskellä. Yrittäjyys tuo mukanaan vapautta ja riippumattomuutta. Artikkeliväitöskirjan kokoavana teemana on työhyvinvointi suomalaisilla maatiloilla. Aihetta tutkittiin vuonna 2004 kootun kyselyaineiston avulla, johon vastasi 1 182 päätoimista viljelijää. Toinen, laadullinen tutkimusaineisto koostui kymmenestä haastattelusta ja työn havainnoinnista maidontuotantotiloilla kesällä 2007. Tutkimuskohteina olivat tiloilla työskentelevät naiset. Päätoimiset viljelijät kokivat kyselyaineiston mukaan vähemmän stressiä kuin työikäinen väestö Suomessa keskimäärin. Laadullisessa tutkimusaineistossa suurin osa maitotiloilla työskentelevistä naisista koki luonnonläheisen työn tuotantoeläinten parissa antoisana. Meneillään oleva rakennemuutos ja maatalouden harjoittamiseen liittyvät lisääntyneet riskit tuovat kuitenkin mukanaan kuormitustekijöitä viljelijöiden arkeen. Kirjallisuuskatsauksen mukaan viljelijöitä kuormittavat eniten tilan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät ongelmat, erilaiset maatalouden harjoittamiseen liittyvät säännöt sekä hallinto ja maatalouspolitiikka, sää ja luonnonolosuhteet sekä työympäristön vaarat. Riskejä aiheuttavat esimerkiksi tuotteiden ja panosten hintavaihtelut, etenevä ilmastonmuutos ja maatilakokonaisuuden hallintaan liittyvä osaamistarve. Työhyvinvointiin liittyvistä ongelmista kertovat vuoden 2004 kyselyn tulokset, joiden mukaan noin joka neljäs (26 %) päätoiminen viljelijä koki voimattomuutta ja väsymystä ja noin joka viides (19 %) koki unettomuutta ja vaikeuksia nukahtaa. Molemmat oireet olivat yleistyneet edelliseen, vuoden 1992 seurantatutkimukseen verrattuna. Ongelmat sosiaalisessa kanssakäymisessä ja terveydentilassa olivat yhteydessä oireiden kokemiseen. Lisäksi yli kaksi viikkoa kestänyt torjunta-aineiden ruiskutustyö edellisen kasvukauden aikana oli yhteydessä henkisen hyvinvoinnin oireiden kokemiseen. Myös kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on julkaistu lukuisia tuloksia, joiden mukaan torjunta-aineille altistuminen on yhteydessä viljelijöiden henkisen hyvinvoinnin ongelmiin, kuten masennukseen. Laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin, miksi tapaturmien määrässä oli huomattavia eroja eri maitotilojen kesken. Tulosten mukaan luottamuksellinen, hyvä vuorovaikutussuhde eläinten kanssa, hoidon rutiininomaisuus ja eläinten stressin kokonaisvaltainen välttäminen auttaa vähitellen luomaan eläinten hoitajalle turvalliset työolosuhteet. Tietämys eläinten hyvinvoinnista ja luontaisesta käyttäytymisestä edesauttaa hyvän ja työturvallisuutta lisäävän vuorovaikutussuhteen rakentamista. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Melan tilastojen mukaan kotieläinten hoitotyöt olivat vuonna 2011 työvaihe, jossa yleisimmin (43 % kaikista työtapaturmista) sattui maatalousyrittäjille työtapaturmia. Naisten työolosuhteita maitotiloilla selvittäneen tutkimusosuuden mukaan naiset tekivät maitotiloilla monenlaisia työtehtäviä. Työpäivät olivat kuitenkin pitkiä, joskin uusi teknologia helpotti maitotilan aikatauluja ja työn sitovuutta. Haastatteluissa pohdittiin vanhojen ajattelumallien vaikutuksia omaan arkeen, mutta naiset olivat myös muuntaneet olosuhteitaan ennakkoluulottomasti itselleen sopiviksi. Suurin osa naisista halusi olla työnimikkeeltään maatalousyrittäjä. Maatiloilla työskentelevillä naisilla on tärkeä rooli eläinten hyvinvoinnin vaalijoina ja kestävän maatalouden rakentajina. Siten naisten panosta maatalouteen ei saisi väheksyä tai aliarvioida. Vuonna 2007 suomalaisilla maatiloilla teki töitä yhteensä liki 49 000 naista ja heidän osuutensa oli 34 % kaikista maatiloilla työskentelevistä henkilöistä. Maaseudulle ominaiset pitkät välimatkat, sopivien hoitomahdollisuuksien vähäisyys ja kalleus, perinteinen omavaraisuutta ja -voimaisuutta korostava ajattelumalli, henkisen hyvinvoinnin ongelmiin liittyvä häpeä ja leimautuminen vaikeuttavat kaikki työhyvinvoinnin ongelmiin puuttumista ja niiden korjaamista. Kotieläinten hoitajien hyvinvoinnilla on kirjallisuuslähteiden mukaan yhteys työturvallisuuteen, elintarvikkeiden laatuun ja eläinten hyvinvointiin. Työhyvinvointi maatiloilla on osa ruuantuotannon vastuullisuutta ja kestävyyttä.
URI: URN:ISBN:978-952-487-460-1
http://hdl.handle.net/10138/40179
Date: 2013-08-31
Subject: maataloustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record