Patentin suoja-ala: ekvivalenssiopin käsite, sisältö ja merkitys : oikeusvertaileva tutkimus

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062954
Title: Patentin suoja-ala: ekvivalenssiopin käsite, sisältö ja merkitys : oikeusvertaileva tutkimus
Author: Sankamo, Matti
Other contributor: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062954
http://hdl.handle.net/10138/40744
Thesis level: master's thesis
Discipline: Commercial law
Kauppaoikeus
Handelsrätt
Abstract: Tutkielman tarkoituksena on tutkia tulkinta-aineiston vaikutusta patentin suoja-alaan Pohjoismaissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Näkökulma on oikeusvertaileva. Tutkielman keskiössä on ekvivalenssioppi, joka mahdollistaa patenttivaatimusten sanamuotoja laajentavan tulkinnan. Ero mannereurooppalaisessa ja yhdysvaltalaisessa tulkintamalleissa on syvä, ja vaikuttaa paitsi opin oikeuttamisperusteisiin myös tulkinta-aineiston valintaan. Merkittävin periaatteellinen ero ilmenee tavassa tulkita patenttivaatimusten muodostaman suojan kohdentumista; Yhdysvalloissa painotetaan patenttivaatimuksen luonnetta hakijan laatimana patenttisuojavaatimuksena toisin kuin Manner-Euroopassa, jossa se tulkitaan keksinnön olennaisten seikkojen ilmaisijana. Tutkielmassa ekvivalenssitulkinnalla tarkoitetaan patenttivaatimuksia laajentavaa tulkintaa siten, että suoja-ala saatetaan kattamaan myös patentin kanssa toiminnallisesti samanarvoiset ja samaa keksinnöllistä ajatusta hyödyntävät ratkaisut, vaikka ne eivät täysin vastaa patenttivaatimusten sanamuotoja. Käsitteet toiminnallinen samanarvoisuus ja keksinnöllinen ajatus ovatkin keskeisessä asemassa sekä Yhdysvaltalaisen että pohjoismaisen ekvivalenssiopin ymmärtämisessä. Yhdysvallat ja Pohjoismaat suhtautuvat ekvivalenssioppiin toisistaan eriävällä tavalla, sillä Yhdysvalloissa opista on kehittynyt vahva oikeudellinen instituutio, kun taas Pohjoismaissa vallitsee erimielisyyttä ekvivalenssiopin sovellettavuudesta. Patenttihakemuksen selityksellä on Manner-Euroopassa Yhdysvaltoja merkittävämpi tulkinnallinen asema. Selityksen vahvan aseman voidaan ajatella johtavan keksinnön käytöstä juontuvaan patenttivaatimusten vapaampaan (laajaan) tulkintaan. Johtopäätös ei kuitenkaan osoittaudu oikeusvertailussa täysin validiksi, sillä Manner-Euroopassa ekvivalenssiopin soveltamisesta kiistellään, kun taas Yhdysvalloissa sen asema on perin vahva. Mielenkiintoista onkin ollut tutkia ekvivalenssitulkintaan johtavien eri oppirakenteiden eroavuuksia ja niiden vaikutusta eri tulkinta-aineistojen keskinäiseen asemaan. Molemmat järjestelmät mahdollistavat ekvivalenssitulkinnan, vaikkakin usein eri perustein. Tutkielmassa tulkinta-aineisto jaetaan perusasiakirjaan (hakemus), johon sisältyy erityisesti patenttivaatimukset ja selitys, ja hakuasiakirjoihin. Ensiksi mainitun tulkintavaikutus on sekä Manner-Euroopassa että Yhdysvalloissa kirjoitetussa laissa säädetty, kun taas jälkimmäinen on kiinteämmin riippuvainen oikeuskäytännöstä. Hakuasiakirjoilla tarkoitetaan patentin hakemusmenettelyssä eli hakijan ja patenttiviranomaisen kanssakäymisessä syntyvää aineistoa, joka osoittaa hakijan erityisestä asennoitumisesta patenttivaatimusten tulkintaan. Esimerkkinä tästä mainittakoon hakijan menettelyn aikana tekemä patenttivaatimuksen sanamuodon korjaus, jolloin relevantti tulkintakysymys on, vaikuttaako muutos toimena päivitetyn patenttivaatimuksen tulkintaan. Voidaanko päivitettyä patenttivaatimusta kenties tulkita laajentavasti siten, että suoja kattaa myös alkuperäisen (laajempaan suojaan oikeuttavan) patenttivaatimuksen? Tästä seuraa myös kysymys siitä, muodostaako hakuasiakirja päivitetyn kohdan osalta ekvivalenssitulkinnan kiellon eli ns. laajentamiskiellon. Sekä Yhdysvalloissa että Pohjoismaissa hakuasiakirjoille on suotu tulkinta-asema. Vertailun mielekkyys perustuu siihen, että Yhdysvalloissa hakuasiakirjojen tulkintavaikutuksesta on runsaasti oikeuskirjallisuutta, kun taas pohjoismaisessa oikeuskirjallisuudessa aihetta on lähinnä sivuttu. Tästä epäsymmetriasta seuraa, että pohjoismainen kanta asiaan on edelleen ”lapsen kengissä” ja siten altis ulkopuolisille vaikutteille. Tutkielman punaiseksi langaksi on osoittautunut historian kuluessa syntyneiden patenttivaatimusten tulkintaa koskevien länsimaalaisten oppirakenteiden suuri vaikutus ekvivalenssitulkintaan. Yhdysvaltalaisen ja mannereurooppalaisen ekvivalenssitulkinnan erojen ja yhtäläisyyksien kartoittaminen onkin mahdotonta kiinnittämättä huomiota sekä ekvivalenssiopin historialliseen haarautumiseen että siitä seuraavan eri tulkinta-aineistojen hierarkkisiin eroihin. Toisaalta patenttioikeuden kansainvälisestä luonteesta johtuen länsimaiset oikeusjärjestelmät vaikuttavat läheisesti toistensa kehitykseen, minkä takia ei pidä myöskään korostaa erojen muuttumattomuutta. Rakenteelliset eroavuudet ovat pitkälti myös lähinnä painotuseroja.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
PRO.GRADU..pdf 735.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record