Pilaantuneet maa-alueet Suomessa – Katsaus 2013

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/41048

Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
SYKEra_27_2013.pdf 4.102MB PDF Avaa tiedosto
Julkaisun nimi: Pilaantuneet maa-alueet Suomessa – Katsaus 2013
Tekijä: Pyy, Outi; Haavisto, Teija; Niskala, Kaisa; Silvola, Matti
Kuuluu julkaisusarjaan: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 27/2013
ISSN: 1796-1726
ISBN: 978-952-11-4219-2
Tiivistelmä: Tämä katsaus kuvaa maaperän pilaantumiseen liittyvän ongelman laajuutta ja kohteiden tilaa Suomessa vuonna 2013 sekä vertaa tilannetta vuoden 1994 SAMASE-kartoituksen tuloksiin. Tietoja on koottu Maaperän tilan tietojärjestelmästä (MATTI), SAMASE-kartoituksen koosteista sekä pilaantuneen maa-alueen ja -ainesten kunnostamiseen ja käsittelyyn liittyvistä ympäristölupaviranomaisten päätöksistä. Suomessa maaperän pilaantumista on selvitetty 1980-luvulta lähtien. Pilaantuneeksi epäiltyjä tai todettuja taikka jo kunnostettuja maa-alueita oli MATTIssa vuoden 2013 helmikuussa noin 23 850 kpl. Maaperää mahdollisesti pilaava toiminta jatkui edelleen joka kolmannessa kohteessa ja joka kolmannessa toiminta oli päättynyt, mutta maaperän tilaa ei vielä ollut selvitetty. MATTI-kohteet painottuivat eteläiseen Suomeen ja rannikkoalueille. Noin joka viides kohde sijaitsi luokitellulla pohjavesialueella, joka kymmenes luonnonsuojelualueella ja joka viides asutusalueella. Yleisimmät toimialat olivat polttoaineen jakelu, kaatopaikat sekä moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus. Ympäristöviranomaiset olivat tehneet vuosina 1986 - 2012 lähes 4 900 pilaantuneen maa-alueen kunnostuspäätöstä. Maankäytön muutos tai kaivu- ja rakennustyöt olivat olleet pääasialliset syyt kunnostustyöhön ryhtymiselle. Kunnostustoimet olivat kohdistuneet asutusalueille tai niiden välittömään läheisyyteen noin 3 000:ssa ja luokitelluille pohjavesialueille noin 1 000:ssa tapauksessa. Kunnostusten tavoitteet olivat lähes aina asetettu alueen nykyisen tai tulevan maankäytön perusteella joko SAMASE- tai PIMA-asetuksen ohjearvoksi. Pilaantuneiden alueiden kunnostaminen toteutettiin pääosin kaivamalla maa-ainekset ja loppusijoittamalla ne kunnostettavan alueen ulkopuolelle, lähinnä kaatopaikoille. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia oli vuosittain viety käsiteltäväksi lähes 1,5 miljoonaa tonnia. Maa-ainesten hyötykäyttöaste oli ollut korkea, 70 - 80 %. Alustavan arvion mukaan noin 20 000 pilaantuneeksi epäillyn tai todetun MATTI-kohteen pilaantuneisuus olisi arvioitu ja noin 11 000 kohteen kunnostaminen toteutettu nykyisellä vauhdilla noin sadan vuoden päästä. Tutkimisesta ja kunnostamisesta arvioitiin syntyvän yhteensä jopa 4 miljardin euron kustannukset. Lisäksi 60 % kunnostuksista arvioitiin lankeavan pilaajien ja alueiden haltijoiden maksettavaksi.
URI: http://hdl.handle.net/10138/41048
Päiväys: 2013
Asiasanat (ysa): maaperä
pilaantuminen
saastuneet alueet
maaperän saastuminen
kartoitus
kunnostus
riskinarviointi


Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot