Health promotion in local contexts and enabling factors : A study of primary healthcare personnel, local voluntary organizations and political decision makers

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6602-3
Title: Health promotion in local contexts and enabling factors : A study of primary healthcare personnel, local voluntary organizations and political decision makers
Author: Simonsen, Nina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Hjelt Institute, Department of Public Health
Folkhälsan Research Center
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2013-12-13
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6602-3
http://hdl.handle.net/10138/42075
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Municipalities are important arenas in health promotion as many of the determinants of health relate to, and exert their influence in, local contexts. Accordingly, one key question in public-health work is how to support health promotion on the local level. The present study explores and compares health promotion actions in four medium-sized municipalities, with an emphasis on factors influencing engagement. The point of departure is the health promotion strategies described in the Ottawa Charter (WHO 1986) – the focus being on community action for health, health-promoting health services and healthy public policy – and the multilevel health promotion model (Rütten et al. 2000). The overall aim is to further enhance understanding of health promotion action in local contexts. The specific aims are to explore the role of local voluntary associations in health promotion, to compare the emphasis on health promotion in four municipalities with different forms of primary healthcare service production, and, especially, to identify factors associated with comprehensive health promotion action and with health policy impact (effective health promotion actions). The study – part of an evaluation of the production model of primary healthcare in four municipalities in the southern part of Finland – is based on cross-sectional surveys conducted in the four municipalities in 2000, 2002 and 2004 and including all registered local voluntary associations (LVAs), primary healthcare (PHC) personnel (including services for older people) and local politicians. The data were analysed by means of descriptive statistics as well as logistic and linear regression analysis. The findings suggest that a fair proportion of LVAs are interested in action for community health and could be seen as a resource for health promotion in local contexts. There was agreement that the promotion of residents’ health requires cooperation between municipal agencies and LVAs, although cooperation was not particularly strongly emphasized in municipal budget and action plans according to the politicians. Cooperation with municipal agencies was independently associated with LVA engagement in health promotion. PHC personnel appear to be engaged in health promotion primarily on an individual basis. On all three levels (individual, group and population) it was most prevalent in ambulatory care. This was also true in the case of comprehensive action, as well as when health promotion was conceptualized as addressing risk behaviour. There were some differences between the municipalities in terms of level of engagement; the respondents' focus in health promotion and varying opportunities for cooperation are two potential explanations for these differences. Moreover, variables reflecting all the proposed determinants (organizational values, competence and opportunities) were independently associated with the PHC personnel’s engagement in comprehensive health promotion action. These included working conditions that are conducive to health promotion such as being able to use one’s skills and knowledge, and having possibilities for reflection and learning as well as collegial support; knowledge about residents’ health and living conditions; and opportunities to cooperate with partners outside the organization. Similarly, perceived competence and a value orientation towards health as well as opportunities for community participation were independently associated with LVA engagement in comprehensive health promotion action. In addition to the determinants in the theoretical model, the municipality had an influence. There were no inter-municipality differences in the politicians’ evaluations of health promotion actions and their effectiveness (health policy impact). In terms of impact, an emphasis on promoting health and quality of life among older people and the resources (in the form of capacity of PHC and care for older people) were among the most significant elements of health promotion policy on the local level. Contrary to expectations, opportunities for community participation were not associated with the evaluations. The findings reinforce the value of empowerment, community participation and intersectoral cooperation – in other words the principles of health promotion – in the context of Finnish municipalities, providing further evidence as well as highlighting their significance for engagement in health promotion action. The study also provides novel empirical confirmation concerning the applicability of the multilevel health promotion model to the actions of different actors in municipalities, in other words in local contexts. In support of action on the local level, the findings – the equally strong associations of organizational values, competence and opportunities with engagement in health promotion – suggest the need for a multilevel approach. However, local policy makers may need more evidence concerning the impact of cooperation and community participation.Väestön terveyden edistäminen on keskeinen terveyspoliittinen tavoite Suomessa. Kunnilla on tärkeä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa, sillä monet terveyden määrittäjät vaikuttavat väestön terveyteen lähiyhteisöissä. Näin ollen kansanterveystyön yksi tärkeä kysymys on se, miten terveyden edistämistä voidaan tukea paikallisella tasolla. Terveyttä ja hyvinvointia ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä tutkitaan paljon. Sen sijaan vähemmän on tutkittu terveyden edistämisen toteuttamista ja toteutumista sekä niitä tukevia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ja verrataan terveyden edistämistä sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä neljässä suomalaisessa keskikokoisessa kunnassa. Lähtökohtana ovat Ottawan julkilausuman (WHO 1986) terveyden edistämisen toimintalinjat sekä Rüttenin ja työtovereiden (2000) monitasoinen terveyden edistämisen malli. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella paikallisten vapaaehtoisjärjestöjen roolia kuntien terveydenedistämistyössä ja verrata terveyden edistämisen suuntautumista ja painopisteitä eri kunnissa. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa niitä tekijöitä, jotka tukevat terveyden edistämistä ja jotka ovat yhteydessä paikallisten päättäjien näkemyksiin terveyden edistämisestä ja sen tuloksellisuudesta (terveyspolitiikan vaikuttavuus). Tutkimuksen aineistot koottiin neljästä eteläsuomalaisesta kunnasta osana perusterveyden- ja vanhustenhuollon palvelujen kokonaisarviointia. Tutkimusaineistoja kerättiin postikyselynä kolmesta eri lähteestä: paikallisten vapaaehtoisjärjestöjen edustajilta (vuosina 2000 ja 2002), perusterveyden- ja vanhustenhuollon ammattihenkilöiltä (vuonna 2002) sekä kunnallisten luottamuselinten poliittisesti valituilta jäseniltä (vuonna 2004). Kysely lähetettiin kuntien kaikille rekisteröidyille yhdistyksille, joista oli osoitetiedot yhdistysrekisterissä. Vuoden 2000 järjestökyselyyn vastasi 183 ja vuoden 2002 kyselyyn 182 järjestöä. Vastausprosentit olivat 46 % ja 40 %. Terveydenhuollon ammattilaisten kysely lähetettiin kaikille perusterveyden- ja vanhustenhuollon työntekijöille (n= 986), joista 57 % vastasi kyselyyn. Poliittisten päätöksentekijöiden kysely lähetettiin kaikille kunnanvaltuustojen, kunnanhallitusten ja sosiaali- ja terveyslautakuntien jäsenille (n= 195), joista 52 % vastasi kyselyyn. Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, ja tilastomenetelminä käytettiin kuvailevia menetelmiä sekä logistista että lineaarista regressioanalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kohtuullisen suuri osuus paikallisyhdistyksistä oli kiinnostunut toiminnasta yhteisön terveyden hyväksi, ja ne voidaan siten nähdä voimavarana terveyden edistämisessä paikallisella tasolla. Kunnissa oli yksimielisyyttä siitä, että väestön terveyden edistäminen edellyttää kunnallisten toimien ja paikallisten vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyötä. Poliittisten päätöksentekijöiden mukaan yhteistyötä painotettiin jonkin verran kuntien talous- ja toimintasuunnitelmissa. Järjestöjen kannalta yhteistyö on tärkeää: yhteistyö kunnan eri toimien kanssa oli yhteydessä paikallisyhdistysten korkeampaan terveyden edistämisen aktiivisuuteen. Perusterveyden- ja vanhustenhuollon henkilöstö teki terveydenedistämistyötä pääasiallisesti yksilötasolla. Terveydenedistämistyötä tehtiin varsinkin terveysasemilla (ml. kouluterveydenhuolto). Verrattuna muuhun terveydenhuoltoon, terveysasemilla tehtiin enemmän yksilö-, ryhmä- ja väestötason terveydenedistämistyötä sekä osallistuttiin enemmän laaja-alaiseen terveydenedistämistyöhön sekä riskikäyttäytymisen ehkäisemiseen. Kuntien välillä oli jonkin verran eroja henkilökunnan terveyden edistämisen aktiivisuudessa. Mahdollisia selityksiä näille eroille ovat vastaajien kohderyhmät terveyden edistämisessä sekä mahdollisuudet tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kunnassa. Tutkimustulokset ovat sopusoinnussa Rüttenin ym. (2000) monitasoisen terveyden edistämisen mallin kanssa. Terveydenhuollon ammattilaisten terveydenedistämistoiminnan aktiivisuutta lisäsivät organisaation arvot, oma osaaminen (tieto kuntalaisten terveydestä ja elinoloista) sekä mahdollisuudet yhteistyöhön organisaation ulkopuolella. Organisaation arvoihin liittyen, tulokset osoittivat, että työn koettu monipuolisuus ja haastavuus (työ jossa voi käyttää taitojaan ja tietojaan ja joka vaati osaamista, harkintaa ja päätöksentekoa sekä uusien asioiden oppimista) sekä kollegoiden sosiaalinen tuki olivat yhteydessä terveydenedistämistoiminnan aktiivisuuteen. Myös vapaaehtoisjärjestöjä koskevan tutkimuksen tulokset tukivat monitasoisen terveyden edistämisen mallin oletuksia. Paikallisyhdistysten terveydenedistämistoiminnan aktiivisuutta selittivät yhdistyksen pätevyys, yhdistyksen arvot – orientoituminen erityisesti lasten, nuorten ja aikuisväestön hyvinvoinnin edistämiseen – sekä osallistumisen mahdollisuudet (mahdollisuus tehdä yhteistyötä kuntatoimien kanssa ja seurata kuntalaisten terveydestä käytävää keskustelua sekä vaikuttaa päätöksentekoon). Näiden ohella kunnalla oli vaikutusta. Kuntien välillä ei ollut eroja siinä, miten luottamushenkilöt arvioivat terveydenedistämistoimintaa ja sen tuloksellisuutta (terveyspolitiikan vaikuttavuutta). Vaikuttavuutta selittivät, oletusten mukaisesti, tavoitteet ja resurssit. Oletusten vastaisesti yhteisöosallistumisen mahdollisuudet eivät olleet yhteydessä terveydenedistämistoimintaan ja sen tuloksellisuuteen. Vaikuttavuuden näkökulmasta tärkeimmiksi elementeiksi paikallispoliittisesti nousivat vanhusväestön terveyden ja elämänlaadun edistäminen sekä perusterveyden- ja vanhustenhuollon toimivuus. Tutkimuksen tulokset vahvistavat terveyden edistämisen periaatteiden eli voimaantumisen (empowerment), yhteisöosallistumisen ja sektorien välisen yhteistyön merkitystä suomalaisissa kunnissa. Tulokset antavat lisänäyttöä ja korostavat näiden periaatteiden merkittävyyttä terveydenedistämistoiminnan tukemisessa. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa teoreettisen mallin soveltuvuudesta eri toimijoiden terveyden edistämisen toimintaan kunnassa. Kun halutaan tukea terveyden edistämistä paikallistasolla, tämän tutkimuksen tulokset – organisaatioarvojen, osaamisen ja mahdollisuuksien yhtä vahvat yhteydet terveydenedistämistoimintaan – painottavat monitasoista lähestymistapaa. Poliittiset päättäjät tarvitsevat mahdollisesti enemmän näyttöä yhteistyön ja yhteisöosallistumisen vaikuttavuudesta terveyden edistämisessä.
Subject: public Health
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
simonsen_dissertation.pdf 897.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record