Rangaistusarvon määrittämisestä : erityisesti törkeissä huumausainerikoksissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062981
Title: Rangaistusarvon määrittämisestä : erityisesti törkeissä huumausainerikoksissa
Author: Leinonen, Sanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062981
http://hdl.handle.net/10138/42110
Thesis level: master's thesis
Discipline: Criminal law
Rikosoikeus
Straffrätt
Abstract: Olen tutkimuksessani pyrkinyt vastaamaan rikosten rangaistusarvon määrittämiseen liittyviin kysymyksiin etenkin törkeiden huumausainerikosten näkökulmasta. Rikoksen rangaistusarvolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa rikoksen moitittavuutta, joka kiteytyy ensisijaisesti rikoksen vakavuuden arviointiin. Lähtökohtana rangaistusarvon määrittämiselle on suhteellisuusperiaate: Rikoksista tuomittavien rangaistusten tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vakavuuteen. Suhteellisuusvaatimus on ilmaistu myös rikoslain RL 6:4:ssä. Rikosten tulee olla suhteessa toisiinsa niin, että vakavuudeltaan samanlaisista teoista seuraa samanlaiset rangaistukset ja vastaavasti törkeämmistä teoista ankarampi ja lievemmistä teoista lievempi rangaistus. Tässä on kyse relatiivisesta suhteellisuudesta. Koska eri tekojen suhteuttaminen toisiinsa on varsin hankalaa, eikä eri tekojen rangaistusarvoja pystytä määrittelemään esimerkiksi pelkän yleisen oikeustajun perusteella, on kysymystä pyritty myös teoretisoimaan. Tässä tutkimuksessa ole tarkastellut niin sanottua living standard -teoriaa ja sen mukautettua mallia. Olen käsitellyt erikseen törkeiden huumausainerikosten abstraktia ja konkreettista rangaistusarvoa. Teon abstrakti rangaistusarvo käy ilmi rikokselle säädetystä rangaistusasteikosta, jonka lainsäätäjä on kullekin rikokselle vahvistanut. Teon konkreettinen rangaistusarvo on puolestaan se, joka käy ilmi tuomioistuimen yksittäistapauksessa antamasta ratkaisusta. Huumausainerikoksissa abstraktin rangaistusarvon määrittämiseen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea kielteinen suhtautuminen huumausaineisiin ja tästä syystä harjoitettu ankara huumausainepolitiikka. Myös YK:n puitteissa tehdyillä sopimuksilla sekä EU:lla on ollut oma merkityksensä. Yksittäisten tekojen konkreettisessa arvioinnissa keskeinen merkitys on annettu huumausaineen laadulle ja määrälle, joiden on katsottu ilmentävän teon vaarallisuutta. Näiden seikkojen pohjalta on laadittu myös rangaistussuosituksia, joilla on pyritty yhtenäistämään rangaistuskäytäntöä. Tällaisia ohjeluontoisia taulukoita ei kuitenkaan ole nähty pelkästään positiivisena asiana. Tutkimuksen aiheen kannalta olen katsonut tarpeelliseksi käsitellä myös Ruotsin korkeimman oikeuden uutta käytäntöä vuosilta 2011–2012. Uusissa huumausainerikoksia koskevissa ratkaisuissaan Högsta domstolen on pitänyt tärkeänä entistä yksityiskohtaisempaa rangaistusarvon määrittämistä, jossa otetaan huomioon myös tekijän syyllisyyteen liittyviä seikkoja huumausaineen laadun ja määrän rinnalla. Törkeää huumausainerikosta indikoivat määrärajat ovat uuden käytännön myötä muuttuneet radikaalisti ja huumausaineen määrän vaikutukselle on asetettu tietty yläraja. Tutkimuksen lopuksi olen kääntänyt katseen tulevaisuuteen ja hahmotellut kysymyksiä, joista Suomessakin olisi mielestäni syytä keskustella. Olen peilannut Suomen tilannetta etenkin Ruotsissa tapahtuneeseen muutokseen.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record