Markkinaehtoisesta poikkeavan koron uudelleenluokittelu Suomen ja Benelux-valtioiden verotuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508063002
Title: Markkinaehtoisesta poikkeavan koron uudelleenluokittelu Suomen ja Benelux-valtioiden verotuksessa
Author: Vainio, Tero
Other contributor: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508063002
http://hdl.handle.net/10138/42132
Thesis level: master's thesis
Discipline: Fiscal law
Finanssioikeus
Finansrätt
Abstract: Siirtohinnoittelun lähtökohtana on pidettävä pääsääntöisesti siirtohintojen oikaisemista määrällisinä oikaisuina (siirtohinnoitteluoikaisut). Tutkielmassa pyritään kuitenkin selventämään sitä, missä tilanteissa korkotasoltaan markkinaehtoisesta poikkeavissa koronmaksutilanteissa voidaan tästä poiketen uudelleenluokitella korkoa muuksi tulotyypiksi. Tätä tarkastellaan sekä valtionsisäisten että rajat ylittävien korkomaksujen näkökulmasta. Uudelleenluokittelun rajojen määrittämisen tueksi tutkimuksessa tehdään myös selkoa siitä, mitkä ovat koron määritelmälliset rajat eri valtioissa pätevien sekä kansainvälisten oikeuslähteiden perusteella. Myös uudelleenluokittelun veroseuraamuksia analysoidaan tiiviisti uudelleenluokittelun tosiasiallisten vaikutusten havainnollistamiseksi. Tutkielman tutkimuskohteeksi on täsmentynyt koron uudelleenluokittelu osingoksi. Osinko on tulotyyppinä tyypillisimpiä koron uudelleenluokittelun tuloksia. Relevanteilta osin tarkastellaan myös tähän nähden käänteistä tilannetta, jossa korko uudelleenluokitellaan pääomansijoitukseksi. Koska koron perustana olevan lainan uudelleenluokittelu oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi tarkoittaa samalla myös tuon sijoituksen tuoton muodostumista osingoksi, on myös tätä tarkasteltu tutkielmassa. Valtioista tarkempaan tarkasteluun on puolestaan valittu Suomen lisäksi Benelux-valtiot (Belgia, Alankomaat ja Luxemburg), jotka kaikki ovat keskeisiä eurooppalaisten ja kansainvälisten sijoitusten ja rahoituksen keskuksia sekä erityisesti verovelvollisystävällisen maineensa johdosta myös tässä mielessä kiinnostavia. Potentiaalisten käytännön uudelleenluokittelutilanteiden havainnollistamiseksi on tutkielmassa niiden tilanteiden osalta, joissa uudelleenluokittelu ylipäänsä on katsottava mahdolliseksi, päätetty ottaa lähempään tarkasteluun kolme esimerkkitilannetta: ylikorkotilanteet emo- ja tytäryhtiön välillä, näiden väliset alikorkotilanteet sekä välittömien sisaryhtiöiden välillä vallitsevat yli- tai alikorkotilanteet. Koron käsitteeseen ja verotusperiaatteisiin luotu vertaileva katsaus osoittaa, että käsitteen määritelmällinen sisältö sekä tulotyypin verokohtelu ovat melko yhtenevät tutkielman vertailuvaltioissa ja myös ylikansallisten lähteiden perusteella. Kyse on pääpiirteittäin saamissuhteen muodossa (vieraan) pääoman saataville asettamisesta suoritetusta korvauksesta. Koron uudelleenluokittelusääntöjä ei sitä vastoin voida kutsua yhteneväisiksi eri vertailuvaltioiden oikeudessa. Uudelleenluokittelun perusteista eri tilanteissa voidaan tunnistaa samansuuntaisia piirteitä, mutta pääosin eri säännöt ovat yksityiskohdissaan hyvin fragmentaariset. Suomessa ja Belgiassa uudelleenluokittelua ei ole lainkaan katsottava mahdolliseksi markkinaehtoisesta poikkeavan korkotason johdosta. Alankomaissa ja Luxemburgissa tämä puolestaan on tietyin edellytyksin mahdollista. Ne tilanteet, joissa uudelleenluokittelu ylipäänsä on katsottava mahdolliseksi, muistuttavat kuitenkin osittain toisiaan rajoituksiltaan ja edellytyksiltään. Uudelleenluokittelu edellyttää tyypillisesti välitöntä osakkeenomistajasuhdetta, jossa osakkeenomistajana toimiva emoyhtiö hyötyy korkotasoa koskevan markkinaehtopoikkeaman tuottamasta edusta. Joissain yhteyksissä myös sisaryhtiösuhde on uudelleenluokittelun kannalta riittävä. Jos hyötyjänä on omistettu tytäryhtiö, ei uudelleenluokittelu osingoksi edellä mainitusta poiketen tyypillisesti ole mahdollista (joissain tilanteissa kyseeseen voi tulla kuitenkin uudelleenluokittelu pääomansijoitukseksi). Uudelleenluokittelua vastaava verokohtelu voidaan koron lähdevaltion verotuksessa useissa tilanteissa saavuttaa puuttumalla korkomaksujen vähennyskelpoisuuteen. Uudelleenluokittelua voidaan kaiken kaikkiaan pitää kansainväliselle verotukselle tyypillisenä ongelmakenttänä, jonka muoto ei ole hioutunut täydellisen täsmälliseksi ennen kaikkea kansainvälisen vero-oikeuden monitasoisen oikeudellisen järjestelmän ja kansallisten valtioiden verolainsäädännössä olevien erojen vuoksi.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu_Vainio.pdf 399.1Kb PDF View/Open
Tiivistel..1.pdf 42.57Kb PDF View/Open
Tiivistel..-1.pdf 42.57Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record