Merkityksellisiä käyttöesineitä vai tarpeetonta materiaa? : Musiikkiäänitteiden kulutusprosessin tarkastelua aktiivisen musiikin kuluttajan näkökulmasta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507212158
Title: Merkityksellisiä käyttöesineitä vai tarpeetonta materiaa? : Musiikkiäänitteiden kulutusprosessin tarkastelua aktiivisen musiikin kuluttajan näkökulmasta
Author: Rautio, Heikki
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507212158
http://hdl.handle.net/10138/42714
Thesis level: master's thesis
Discipline: Konsumentekonomi
Consumer Economics
Kuluttajaekonomia
Abstract: Tutkimuksessa tarkastellaan laadullisin tutkimusmenetelmin musiikkiäänitteiden kulutusprosessia yksittäisen kuluttajan näkökulmasta. Teemahaastattelujen avulla kerätyn tutkimusaineiston tarkastelu on jaettu kolmeen osaan käyttäen apuna Ilmosen (2007) kulutuksen ulottuvuuksien ja kuluttajan toiminnallisten asemien mallia. Musiikkiäänitteiden kulutusta tarkastellaan sen taloudellisen, tavaraopillisen sekä symbolisen aspektin kautta. Tutkimuksessa on perehdytty äänitteiden ostamiseen, äänitteisiin esineinä sekä teknologian rooliin musiikkiäänitteiden kulutuksessa. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla yhtätoista 20–31-vuotiasta aktiivista musiikin kuluttajaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten musiikin digitaalisen murroksen aikaansaamiin muutoksiin sekä sen mukanaan tuomiin uusiin kulutuskäytäntöihin suhtaudutaan. Lisäksi vertaillaan fyysisten ja digitaalisten äänitteiden kulutusprosesseja, tutkitaan millaisia ulottuvuuksia kuluttajat niihin liittävät ja mitä ne kuluttajille merkitsevät. Fyysiset äänitteet näyttäytyvät tutkimuksessa omistajilleen merkityksellisinä esineinä. Niihin liitetään muistoja menneistä elämäntilanteista, tapahtumista ja esimerkiksi elämyksellisistä levykauppakokemuksista. Kuluttajan kokemaa esinearvoa nostavat symbolisten ominaisuuksien lisäksi äänitteiden esteettiset ominaisuudet. Koetun omistusarvonsa vuoksi fyysiset äänitteet, etenkin vinyylilevyt osoittautuvat tutkimuksessa mielekkäiksi keräilyn kohteiksi. Toisaalta fyysiset äänitteet näyttäytyvät tutkimuksessa myös toisenalaisessa valossa: ylimääräisinä tilanviejinä ja turhana materiana. Digitaalisen musiikin ekotehokkaiksi katsottavat, aineettomat palvelut nähdään tästä näkökulmasta hyvänä vaihtoehtona fyysisten äänitteiden kulutukselle. Omistamisen tunne kohdistuu haastateltavien puheessa selkeästi konkreettiseen tavaraan. Digitaalisten tiedostojen vähäiseksi tai olemattomaksi koetun omistusarvon vuoksi niistä ei olla kovinkaan halukkaita maksamaan. Musiikin suoratoistopalveluista maksamiseen suhtaudutaan sen sijaan avoimemmin. Fyysisten äänitteiden kulutusprosessissa digitaalisen musiikin rooli korostuu sen tarjoamien koekuuntelumahdollisuuksien myötä rationaalisen ostopäätöksen tekemisessä. Yleisellä tasolla musiikista maksamisen taustalla vaikuttaa tutkimuksessa vahva arvosidonnaisuus ja velvollisuuseetiikan mukaiset toimintaperiaatteet. Digitaalisen musiikin kulutuskäytäntöjen vaivattomuus nähdään positiivisena asiana, mutta ne koetaan fyysisten äänitteiden kulutusprosessiin verrattuna kokemuksellisuudeltaan vähempiarvoisina – ”pelkkänä kuunteluna”. Kaiken kaikkiaan uuden teknologian vaikutus musiikkiäänitteiden kulutuksessa ilmenee kaksijakoisena. Sen todetaan helpottavan ja monipuolistavan musiikin saatavuutta ja kuuntelumahdollisuuksia, mutta toisaalta tuovan haasteita aktiiviselle kuuntelulle. Kertakäyttöiseksi koetun luonteensa vuoksi se saattaa estää myös syvien musiikillisten tunnesiteiden syntymisen.This qualitative study explores the consumption process of recorded music from the perspective of individual consumer. Data was collected by interviewing 11 active music consumers between the ages of 20 to 31. The interviews followed the form of a semi-structured interview. Analysis of the data is divided into three parts. Music consumption is being examined by its economic, symbolic and functional aspect. Hence the focus is on studying 1) the purchasing of music, 2) records as tangible objects and 3) the role of technology in recorded music consumption. The purpose is to find out how the new music consumption practices and the changes in general brought by the digital revolution are being perceived among the music consumers. In addition, the study compares the consumption processes of the physical and digital recordings and examines the dimensions and meanings associated with them. In the study, the physical recordings appear as significant objects to their owners. They hold different kinds of symbolic meanings of past situations and events in life. In addition to the symbolic meanings, the object value is increased with aesthetic qualities of sound recordings, such as fine album covers. Because of the perceived value of ownership of physical recordings, especially vinyl records are proved to be great objects to collect. At the same time physical recordings can be seen in a different light: as unnecessary matter taking up too much space at home. Digital music services can be seen as eco-efficient and as such, a good alternative to the consumption of physical recordings. The sense of ownership is clearly connected to tangible objects in this study. The interviewees find it hard or impossible to perceive digital files as something they can own, and therefore they are not that willing to pay for them. Instead, the interviewees respond more openly to paying for music streaming services. In the consumption process of physical recordings, digital music often acts as an informant. The study shows that the purchase of recordings has become much more rational than before the digitalization. On a general level, the willingness to pay for music is clearly influenced by consumers' values, ethics and sense of duty. The effortlessness of digital music consumption practices is seen as positive, but compared to the consumption process of physical recordings they are regarded as inferior from the experiential point of view - as an act of "mere listening". Overall, the impact of new technologies on recorded music consumption comes out bipartite. It is mentioned to simplify and diversify the music listening possibilities, but on the other hand it brings challenges for active listening. Furthermore, the consuming of music in the digital media is seen to have a single-use nature, which again may prevent deep musical and emotional bonds from developing.
Subject: recorded music
digital music
person-object relation
payment
technology
routines
musiikkiäänite
digitaalinen musiikki
tavarasuhteet
maksaminen
teknologia
rutiinit


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Rautio.pdf 584.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record