Mitan muunnelmat : Miten määritämme maailmaa, ihmistä ja tietoa

Abstract

In our society almost everything is measured. The world is quantified in all of its aspects, from atoms to individuals to global markets and to the vast dimensions of the universe. All the same, we are so used to this that it is not easy to consider in which fundamental yet subtle ways measures influence our lives.

The Varieties of Measure comprises historical case studies which reveal the conceptual presuppositions embedded in measures and measurement. The studies discuss the conceptualization of measurement in the thinking of Plato and Aristotle, in the modern science of Galileo Galilei, and in the birth of the metric system at the beginning of the 19th century. In each case the prominent features of measures and measurement are stressed. These features are the ontological connections between different measures, the representational possibilities of measurement, and the functional practices of measurement systems. These aspects relate measures in different historical times to different presuppositions that concern the structure of the world, the nature of human beings, and the status of knowledge in different contexts.

The study reveals the multiple ways in which measurement is not just a neutral tool. Different interpretations and uses of measures are deeply connected to a wider understanding of reality and its nature. They tell us, for example, what is considered to be real, how and why objective matter differs from subjective consciousness, in which sense measured knowledge means probabilities, and how measurement needs active maintenance, contracts and bureaucracy in order to work and have a general meaning.

With a better understanding of the conceptual processes in which things become measurable and the different epistemological, ontological, and practical aspects underlying these processes, we are able to understand better the different ways of interpreting our measurements, their outcomes, adequacy, generalizability, and the possible further actions based on them. This is all the more important when important decisions are justified with measures, especially when new phenomena are being conceptualized for measurement. This can be done in a more or less truthful and fruitful manner although aspects of reality always remain that cannot be measured.

Nykyisin lähes kaikkea mitataan. Ilmiö ei ole uusi, mutta sen laajuus ja merkitys ovat suurempia kuin koskaan: koko nykyinen elämänmuotomme on mittaamisen ja erilaisten mittojen jäsentämää. Samalla olemme niin tottuneita vallitseviin mittoihin ja mittaamiskäytäntöihin, ettei ole helppoa ajatella, millä tavoilla mitat vaikuttavat yhteisöjen ja yksilöiden toiminnassa.

Mitan muunnelmissa selvitetään mitan käsitteisiin ja mittaamisen käytäntöihin sisältyviä historiallis-filosofisia taustaoletuksia. Ne muokkaavat perustavalla tasolla käsityksiämme siitä, mitä voi mitata ja mitä mittaustulokset meille kertovat. Aihetta tutkitaan vaikutushistoriallisesti kolmessa tärkeimmässä kontekstissa: Antiikin filosofeilta löytyvät varhaiset käsitteelliset perusteet mitalle ja mittaamiselle. Uuden ajan alussa mittaamisesta tuli tieteellinen menetelmä. 1800-luvun alussa syntyi metrijärjestelmä, joka on levittänyt tietyt mittayksiköt ja niitä ylläpitävän metrologian ympäri maailmaa.

Ajattelun historian yksityiskohtien kautta kirjassa hahmottuu yhtä teknistä käsitettä laajempi näkemys maailmasta ja sitä koskevasta tiedosta niin menneisyydessä kuin nykyhetkessäkin. Mittaaminen ei ole neutraali työkalu, vaan sen erilaiset tulkinnat ja eri käyttötavat kietoutuvat omanlaiseensa käsitykseen maailmasta, ihmisestä ja tiedosta.