Ranskalainen Eurooppa ja suomalainen Suomi : Jean-Louis Perret kulttuurinvälittäjänä ja verkostoitujana 1919-1945

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9857-4
Julkaisun nimi: Ranskalainen Eurooppa ja suomalainen Suomi : Jean-Louis Perret kulttuurinvälittäjänä ja verkostoitujana 1919-1945
Tekijä: Seppälä, Elina
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, historia
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: FRENCH EUROPE AND FINNISH FINLAND Jean-Louis Perret as a cultural mediator and a networker in 1919-1945 This dissertation focuses on Jean-Louis Perret s (1895-1968) work and role in building networks in 1919-1945 between Finland and French-speaking Europe. A French-speaking Swiss, he worked as a teacher, diplomat and translator of Finnish literature, for example, The Kalevala. The aim of the dissertation is to explore the emergence of Francophilia in newly-independent Finland, as part of nation-building and in creating international relations. The framework for this study draws from biographical studies, the study of networks, the history of ideologies and that of Finnish-French relations. The extensive networks of Jean-Louis Perret and their various locations point to the transformation of the elite in the post World War I era, and with that, to the various forms of Francophilia that took place in Finland at the time. On one hand, traditional Francophilia was represented by the established, mainly Swedish-speaking, elite, on the other hand, by the nationalistic movement in the form of a more modern Francophilia. Also, the younger generation involved in the Academic Carelia Association (Akateeminen Karjala-Seura) showed interest in France. Perret s work in the French Legation in Finland, as well as in the Polish Legation - which had a positive predisposition towards France - in line with the commissions he received from the Finnish Ministry of Foreign Affairs, shed light on the diplomatic and the official relations between France and Finland, as well as on the propaganda of the time. The main argument of this dissertation is that Jean-Louis Perret became a leading figure as a mediator in the cultural relations for the Finnish-speaking educated class and the rising elite, as well as a proponent of Finland in French-speaking Europe. Following Finland s independence, it was especially these circles that strived to create international contacts. The trends in both foreign and internal politics at the beginning of the 1920 s weakened the traditionally strong Scandinavic-German orientation in Finland, thus enabling Francophilia to develop. In the 1930 s, the relationship between France and Finland was troubled by Germany s rise and Finland s anti-Soviet attitude. However, this did not significantly trouble Perret s work as a lecturer in the Helsinki University, nor as a proponent of cultural relations. The outbreak of war changed Perret s role and his networks, first leading him to organize an operation of Swiss aid to Finland and then to work as an unofficial ambassador of the Finnish government in Switzerland. The shifts in political power and the re-organization of European states affected officials working in foreign and internal politics also on a personal level. When Finland came under the influence of the Soviet Union in 1945, it was no longer considered the most eastern country in Western Europe, but rather the most western country in Eastern Europe. This also marked the end of Jean-Louis Perret s 20-year long contribution to the Finnish-French relations. Paradoxically, pressure from France led Finland to force him into voluntary exile.Jean-Louis Perret ja Suomi Väitöskirja Ranskalainen Eurooppa ja suomalainen Suomi: Jean-Louis Perret kulttuurinvälittäjänä ja verkostoitujana 1919-1945 käsittelee Suomen ja Ranskan suhteita sveitsiläisen Jean-Louis Perret n ja hänen verkostojensa kautta, ja tarjoaa uuden, kansainvälisen näkökulman Suomen 1920- ja 1930-lukujen kulttuuriseen ja poliittiseen kenttään. Jean-Louis Perret'n (1895-1968) elämää ja toimintaa tunnetaan Suomessa huonosti, vaikka hänen työnsä suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin lähentäjänä sotien välisenä aikana oli poikkeuksellisen laajaa ja monipuolista. Helsingin yliopiston ranskan kielen lehtori, suomalaisen kirjallisuuden ranskantaja ja diplomaatti Perret asui Helsingissä yli kaksikymmentä vuotta. Hän ranskansi useita tunnettuja suomalaisia kirjailijoita, mm. Johannes Linnankoskea, F. E. Sillanpäätä ja Mika Waltaria sekä Kalevalan runomittassa, ja kirjoitti Suomesta kertovia kirjoja ranskankieliselle yleisölle. Perret työskenteli myös Ranskan lähetystölle ja Suomen ulkoasiainministeriölle, ja ajan suomalainen kulttuuri- ja diplomaattielämä yhdistyvätkin hänen toiminnassaan poikkeuksellisella tavalla. Jean-Louis Perret tuli Suomeen kotiopettajana vuonna 1919. Hän tutustui oppilaansa Algar von Heirothin äidin, tunnetun seurapiirikaunottaren, yläluokkaisen, mondeenin ja sivistyneen Maria von Heirothin avulla helsinkiläisiin kulttuuri- ja diplomaattiipiireihin. Perret'n valtiksi nousi hänen kielellinen lahjakkuutensa: hän oppi nopeasti sekä ruotsin että suomen kielen, ja etenkin jälkimmäisen taito teki hänestä pian tunnetun ja kiinnostavan henkilön kaikissa niissä piireissä, joissa haettiin kontakteja ranskankieliseen Eurooppaan. Erityisen tärkeä Perret oli sille suomenkieliselle sivistyneistöpolvelle, joka 1920- ja 1930-luvulla nousi "rakentamaan itsenäistä Suomea" ja luomaan Suomi-kuvaa ulkomaille. Aikakauden "valkoisen" sivistyneistön elämää Helsingissä värittivät kielitaistelu, keskustelut kulttuurisista orientaatioista (esim. Saksa-suuntaus), kieltolaki sekä erityisesti ylioppilaiden kohdalla vahva "kilvoittelun henki": käsitys siitä, että suomalaisten tuli osoittautua saavutetun itsenäisyyden arvoisiksi. Nämä elementit tulevat hyvin esiin myös Perret'n elämässä ja toiminnassa. Jean-Louis Perret'n ura Helsingissä päättyi dramaattisesti vuonna 1945. Hän oli talvi- ja jatkosodan aikana kirjoittanut Suomen näkökulmaa puolustaneita artikkeleita sveitsiläisiin ja ranskalaisiin lehtiin, ja toimi myös Suomen hallituksen "yksityisenä lähettiläänä" Sveitsissä vuosina 1943-44. Tämä toiminta osoittautui kuitenkin raskauttavaksi sodan jälkeen. Väitetyn saksalaismielisyyden vuoksi Ranskan silloinen lähettiläs Helsingissä uhkasi ilmiantaa Perret'n valvontakomissiolle mikäli tämä ei suostuisi poistumaan maasta. Perret palasi pakon edessä Sveitsiin.
URI: URN:ISBN:978-952-10-9857-4
http://hdl.handle.net/10138/44773
Päiväys: 2014-04-26
Avainsanat: yleinen historia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
seppälä_väitöskirja.pdf 1.715MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot