Clinical characteristics of cow's milk allergy with gastrointestinal symptoms

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9881-9
Title: Clinical characteristics of cow's milk allergy with gastrointestinal symptoms
Author: Merras-Salmio, Laura
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Lastentaudit
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Background: Cow s milk protein allergy (CMPA) is often suspected in infants and young children with non-specific gastrointestinal symptoms. The pathomechanisms behind the different presentations of gastrointestinally manifesting CMPA (GI-CMPA) remain unproven. Diagnosing GI-CMPA is difficult, with the gold standard of diagnosis being the double-blind, placebo-controlled food challenge (DBPCFC). However, the protocols reported in the literature are often not feasible in clinical practice. The occurrence of CMPA in Finland is 2%, and GI symptoms are reported in 20-25%. The aim of this study is to provide a detailed clinical picture of GI-CMPA and to examine various clinical, and until recently, mainly research-based laboratory tests in order to investigate new diagnostic approaches to GI-CMPA. Little is known about the psychosocial maladjustments in patients and families suffering from GI-CMPA. Therefore, this study aims to characterise mother child interactions and other associated psychological factors in patients suspected of GI-CMPA. Results: This study prospectively recruited 57 patients with GI symptoms suspected of CMPA to undergo a DBPCFC for cow s milk. The proportion of positive DBPCFCs was only 32% (18/57), and the only symptom associated with the diagnosis of CMPA was loose stools. Vomiting or regurgitation occurred in similar frequencies among the CMPA-negative and CMPA-positive patients. Excessive crying/fussing was the most common symptom among the CMPA-negative patients, reported frequently during the placebo challenges. None of the patients suspected of GI-CMPA had detectable CMP-specific IgE. Faecal calprotectin was slightly higher among the challenge-positive patients both while on a cow s milk-free diet and after CMP provocation. The CM protein-specific blood IgG, IgG4 and IgA levels were found to be significantly low among both CMPA-positive and CMPA-negative patients while on a CMP-free diet compared to those of the control patients (without allergic or atopic diseases) who consumed cow s milk normally. Feeding-related symptoms and problems occurred frequently. Regarding the mother-child interaction substudy, the patients (n=24) frequently demonstrated problematic mother child emotional interactions, especially the CMPA-negative patients (n=17). This interaction pattern was less severe but identical to the pattern found in infants with diagnosed feeding disorders. Based on the questionnaires on child behavioural characteristics, children with GI symptoms suspected of CMPA were often perceived by their mothers as being demanding and difficult, regardless of the CMPA diagnosis. Taken together, these findings suggest that the dyadic psychological attributes may augment the infant s symptoms or the reporting of them and may even cause feeding-related problems resulting in food refusal and feeding-related symptoms leading to suspicion of CMPA. Conclusions: Gastrointestinal symptoms suspected of cow s milk allergy are seldom confirmed when using the DBPCFC. Placebo symptoms occur frequently, the most typical being excessive crying and regurgitation. There may be CMP independent low-grade gut mucosal inflammation present in patients with positive provocation tests. Cow s milk free diet in study infants lead to low levels of CMP specific antibodies raising concern over the safety of prolonged exclusion diets. Mother-child interaction may be problematic in patients with unconfirmed GI-CMPA, and the mothers often perceive the young children with suspicion of GI-CMPA as difficult and demanding. This psychological profile should be taken into consideration when managing patients with suspicion of GI-CMPA.Maitoallergia luultua harvemmin pikkulasten vatsaoireiden aiheuttajana Lehmänmaidon epäillään usein aiheuttavan vatsaoireita pikkulapsille. Väitöstutkimuksen mukaan merkittävä osa lehmänmaidon aiheuttamiksi epäillyistä vatsaoireista eivät kuitenkaan johdu siitä. Väitöstutkimus tarkasteli pikkulasten vatsaoireiden ja lehmänmaitoallergian yhteyttä. Lisäksi tutkimus tarkasteli psyykkisen kuormituksen merkitystä lehmänmaitoallergiassa ja sitä koskevissa epäilyissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin lehmänmaitoallergian alatyyppiä, jossa oireet ovat vain vatsaperäisiä, ja joka on siksi vaikeasti todennettavissa. Vain vatsaoireisia on noin neljäsosa lehmänmaitoallergisista potilaista. Useimmiten lehmänmaitoallergia todetaan iho-oireiden perusteella, jotka syntyvät allergia-vasta-aineiden (IgE) kautta. Tällöin todentamisessa voidaan käyttää ihopistokokeita sekä verikokeita. Vatsaoireinen alatyyppi voidaan todentaa vain maitoaltistusta käyttäen, koska vatsaoireisilla lehmänmaitoallergikoilla ei ole yleensä IgE-vasta-aineita lehmänmaidolle, ja ihopistokokeista ei ole hyötyä. Kaikkien tutkimuksessa kaksoissokko-altistukseen osallistuneiden potilaiden vatsaoireiden aiheuttajiksi oli epäilty vahvasti lehmänmaitoa. Lehmänmaidon altistusjakso sai aikaan aiemmat oireet kuitenkin vain noin kolmanneksella potilaista (32%). Lehmänmaidon proteiinin aiheuttamista oireista tavallisin oli löysävatsaisuus. Lähes yhtä monta potilasta (31%) sai vanhempien arvion mukaan merkittäviä oireita lume-altistuksen aikana. Lumeoireista tavallisimmat olivat itkuisuus ja pulauttelu. Yhdelläkään tutkimuspotilaista ei todettu lehmänmaidon IgE-vasta-aineita. Lehmänmaidolle reagoineilla lapsilla oli lehmänmaitovapaan ruokavalion aikana viitteitä lievästä suolen limakalvon tulehduksesta, eikä maitoaltistus muuttanut asiaa. Tästä voi päätellä, että lehmänmaidolle reagoineista lapsista osalla on suolen limakalvo muutenkin lievästi tulehtunut, eikä kyse olisi välttämättä pelkästään lehmänmaitoallergiasta. Lehmänmaitoallergikoiksi epäilyillä pikkulapsilla, joilla ei todettu lainkaan oireita, tai joilla oli vain lumeoireita, havaittiin hiukan poikkeava vuorovaikutusprofiili äidin kanssa. Äidin herkkyys ja lapsen halukkuus vuorovaikutukseen olivat videotutkimuksen perusteella alentuneet. Tutkimus havaitsi yhteyden vatsaoireisen, todentamattoman lehmänmaitoallergiaepäilyn ja heikentyneen vuorovaikutuksen välillä. Epäselvät kipuitkut aiheuttavat pikkulasten perheille merkittävää huolta. On tärkeää tukea vatsaoireisten vauvojen vanhempia positiivisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. Psyykkisen kuormituksen merkitystä ei ole aikaisemmin tutkittu lehmänmaitoallergiaan liittyen. Vatsaoreisissa, todentamattomissa maitoallergiaepäilyissä suositellaan myös usein lehmänmaitovapaata ruokavaliota. Tutkimus totesi lehmänmaitovapaan ruokavalion johtavan yleisesti mataliin lehmänmaito-vasta-ainetasoihin. Tiettyjen matalien vasta-ainetasojen on todettu lisäävän allergisoitumisriskiä pikkulapsilla. Lehmänmaitoproteiinitonta ruokavaliota ei siis pitäisi jatkaa pitkään ilman kaksoissokkovarmennusta suolisto-oireisen lehmänmaitoallergian epäilyissä.
URI: URN:ISBN:978-952-10-9881-9
http://hdl.handle.net/10138/45019
Date: 2014-05-28
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
merras-salmio_dissertation.pdf 1.275Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record