Innostuneita ja pessimistejä : Aloittelevien yliopisto-opiskelijoiden motivaatio suhteessa hyvinvoinnin ongelmiin sekä tieto- ja oppimiskäsityksiin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014050825749
Title: Innostuneita ja pessimistejä : Aloittelevien yliopisto-opiskelijoiden motivaatio suhteessa hyvinvoinnin ongelmiin sekä tieto- ja oppimiskäsityksiin
Author: Nurttila, Suvi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014050825749
http://hdl.handle.net/10138/45159
Thesis level: master's thesis
Abstract: In today's society it is desirable to be successful and continuously progressive. At the same time it is seen important to focus on one's well-being and seeking optimal experiences. In studying, the interaction between motivation and well-being as well as the importance of positive learning experiences is an actual entirety. Taking students conceptions of learning and knowledge into account brings in a richer perspective that has been less frequently studied. Conceptions of learning and knowledge, otherwise epistemologies, are crucial in governing student's ways of interpreting and evaluating information, as well as their view on the learning process. An important recent insight on the field of educational research is the growing idea that motivational, emotional and cognitive dimensions are not only intrinsically significant, but also in intense interaction with each other and with the learning environment. The aim of this study was to investigate what kinds of motivational factors and problems in well-being do novice students experience in their studies, and also what their epistemologies are like. The approach was person-oriented. Motivational factors were: experienced challenge and competence, thinking strategies and attributions, and study engagement. Problems in well-being were measured through emotional dimension (stress, exhaustion) on the one hand, and through motivational dimension (lack of interest, task avoidance) on the other. Epistemologies measured in this study were: collaborative knowledge building, reflective learning, metacognition, certainty of knowledge and practical value. The data (n=785) were collected in spring and autumn 2012 by using a questionnaire developed by RYM Indoor Environment project. The participants were first and second year students from Aalto university of Technology and four departments in University of Helsinki: Department of Teacher education, Department of Chemistry, Faculty of Theology, and Faculty of Law. K-means cluster analysis was used for clustering students into homogenous groups that presented their experienced motivational factors. To see whether the groups differed in terms of problems in well-being or epistemologies, Oneway analysis of variance was conducted. Also potential differences in certain background variables were investigated by using crosstabs (gender, study discipline) and Kruskal-Wallis test (age). Three studying profiles were identified: 1) pessimistic, 2) bored, 3) engaged. Pessimistic students reported the lowest study engagement, optimism and competence and the highest task avoidance and problems in well-being. They valued certain knowledge the most. Bored students experienced the lowest challenge, quite low study engagement and moderate optimism, competence and lack of interest. They reported the lowest practical value of knowledge. Engaged students had the highest study engagement, optimism and competence, lowest task avoidance and the least problems in well-being. They valued collaborative knowledge building, reflective learning and metacognition the most. There were not found gender differences between the studying profiles. Instead, it turned out that pessimistic students were the youngest. When comparing different study disciplines, the results indicated that in the Department of Teacher education, as well as in the Faculties of Law and Theology, the largest section of participants was identified as engaged students. Among participants from Aalto university and the Department of Chemistry, the largest section was identified as pessimistic students. This study demonstrates the idea of the dynamic interplay between motivational, emotional and cognitive dimensions in studying. In conclusion, students personal motivational factors, well-being and epistemologies form unique entireties. It can be deduced on the basis of earlier research, that these entireties are of utmost importance regarding studying and can be either worthwhile or detrimental to it. In the future, more proof is needed about the concrete relations and potential effects on study success, for example, as supporting successful studying and graduating on schedule are topical politico-educational subjects in Finland. Also little is known about the relations between well-being and epistemologies. The results of this study could be utilized in developing and designing higher education.Nyky-yhteiskunnassa halutaan menestyä ja kehittyä jatkuvasti, mutta samaan aikaan voida hyvin ja saada elämästä innostavia kokemuksia. Motivaation ja hyvinvoinnin yhteydet sekä positiivisten oppimiskokemusten ja opiskeluhyvinvoinnin tärkeys esimerkiksi tulevan työhyvinvoinnin pohjana on ajankohtainen kokonaisuus. Tarkastelemalla motivaation ja hyvinvoinnin ohella lisäksi opiskelijan tieto- ja oppimiskäsityksiä, saadaan kokoon vähemmän tutkittu yhdistelmä. Tieto- ja oppimiskäsitykset ohjaavat olennaisella tavalla sitä, miten yksilö tulkitsee ja arvioi tietoa kriittisesti, sekä ovat yhteydessä hänen näkemykseensä oppimisprosessista. Tärkeä oivallus on myös viimeaikaisessa oppimisen tutkimuksessa enenevissä määrin vahvistuva käsitys siitä, että motivationaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset ulottuvudet ovat paitsi sinänsä merkityksellisiä kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään ja opiskeluympäristön kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilökeskeisestä näkökulmasta käsin, millaisia motivaatiotekijöitä ja hyvinvoinnin ongelmia aloittelevat yliopisto-opiskelijat kokevat opintoihinsa liittyen ja millaisia käsityksiä heillä on tiedosta ja oppimisesta. Motivaatiotekijöitä tarkasteltiin opiskelun koettuun haastavuuteen ja omaan pystyvyyteen, ajattelu- ja toimintastrategioihin sekä opiskeluintoon liittyviä teorioita hyödyntäen. Hyvinvoinnin ongelmia mitattiin yhtäältä emotionaalisessa ulottuvuudessa (stressi, uupumus), toisaalta motivationaalisessa ulottuvuudessa (kiinnostuksen puute, tehtävien välttely). Tieto- ja oppimiskäsitysten osalta tarkastelu rajattiin yhteistoiminnalliseen tiedonrakenteluun, reflektiivisyyteen, metakognitioon, tiedon varmuuteen ja käytännöllisyyteen. Tutkimuksen aineisto (n=785) kerättiin keväällä ja syksyllä 2012 RYM Sisäympäristöt-hankkeen tutkimusryhmän kehittämin kyselylomakkein. Tutkimushenkilöinä oli ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita Aalto-yliopiston teknillisiltä aloilta sekä Helsingin yliopistosta opettajankoulutuslaitokselta, kemian laitokselta, teologisesta ja oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Opiskelijat ryhmiteltiin raportoitujen motivaatiotekijöiden perusteella K-keskiarvo klusterianalyysilla. Saatuja ryhmiä verrattiin toisiinsa hyvinvoinnin ongelmien sekä tieto- ja oppimiskäsitysten suhteen yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Lopuksi etsittiin vielä ryhmien välisiä eroavaisuuksia eri taustamuuttujien suhteen ristiintaulukoinnilla (sukupuoli, opiskeluala) ja Kruskall-Wallisin testillä (ikä). Klusterianalyysilla löydettiin tutkimusjoukosta kolme motivaatiotekijöiden kannalta erilaista opiskeluprofiilia, jotka nimettiin seuraavasti: 1) pessimistiset, 2) pitkästyneet, 3) innostuneet. Pessimistiset kokivat vähiten opiskeluintoa, optimismia ja pystyvyyttä sekä eniten tehtävien välttelyä ja hyvinvoinnin ongelmia. Tieto- ja oppimiskäsityksistä he arvostivat muita ryhmiä enemmän tiedon varmuutta. Pitkästyneiden opiskeluprofiilissa raportoitiin vähiten haastavuutta, melko vähän opiskeluintoa sekä kohtalaisesti optimismia, pystyvyyttä ja kiinnostuksen puutetta. Pitkästyneet arvostivat vähiten tiedon käytännöllisyyttä. Innostuneet kokivat eniten opiskeluintoa, optimismia ja pystyvyyttä, vähiten tehtävien välttelyä ja hyvinvoinnin ongelmia. Tieto- ja oppimiskäsityksistä he arvostivat eniten yhteistoiminnallista tiedonrakentelua, reflektiivisyyttä ja metakognitiota. Taustamuuttujista sukupuolten välillä ei ollut eroa eri opiskeluprofiileihin sijoittumisessa, sen sijaan iän osalta todettiin pessimististen olevan nuorimpia. Opiskelualoista opettajankoulutuslaitoksella sekä oikeustieteellisessä ja teologisessa tiedekunnassa prosentuaalisesti suurin osa vastaajista ryhmittyi innostuneisiin, kun taas kemian laitoksella ja Aalto-yliopistossa suurin osuus ryhmittyi pessimistisiin. Tutkimus vahvistaa käsitystä opiskeluun liittyvien motivationaalisten, emotionaalisten ja kognitiivisten tekijöiden yhteyksistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että opiskelijoiden henkilökohtaiset motivaatiotekijät, hyvinvointitekijät sekä tieto- ja oppimiskäsitykset muodostavat kokonaisuuksia, joiden voidaan aiemman tutkimuksen nojalla päätellä olevan opiskelun laadun ja edistymisen kannalta positiivisia tai haitallisia. Tarvitaan lisää näyttöä näiden eri kokonaisuuksien konkreettisista yhteyksistä ja mahdollisista vaikutuksista esimerkiksi opintomenestykseen, sillä opintojen edistymisen tukeminen ja määräajassa valmistuminen ovat ajankohtaisia koulutuspoliittisia keskustelunaiheita Suomessa. Erityisesti hyvinvoinnin ja tieto- ja oppimiskäsitysten yhteyksistä on vielä melko vähän tietoa. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yliopistopedagogiikan kehittämisessä ja suunnittelussa.
Subject: MED NORD
challenge
competence
thinking strategies and attributions
study engagement
well-being
epistemologies
higher education
cluster analysis
haastavuus
pystyvyys
ajattelu- ja toimintastrategiat
opiskeluinto
hyvinvointi
tietokäsitykset
oppimiskäsitykset
yliopisto-opiskelu
klusterianalyysi
OpInto-mittari
Discipline: Educational Psychology
Kasvatuspsykologia
Pedagogiska psykologi
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
innostun.pdf 1.983Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record