Taistelua tiedon taltoin : Kansallinen ja kansainvälinen suomalaisen sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen kansainvälisyyskasvatuksessa 1965–1978

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272710
Title: Taistelua tiedon taltoin : Kansallinen ja kansainvälinen suomalaisen sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen kansainvälisyyskasvatuksessa 1965–1978
Author: Hakoniemi, Elina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272710
http://hdl.handle.net/10138/45177
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen kansainvälisyyskasvatuksessa esitettyjä näkemyksiä kansallisesta ja kansainvälisestä ajanjaksolla 1965–1978. Tutkimustehtävän asettelun kautta pyritään avaamaan näkökulmia myös sosiaalidemokraattisen liikkeen ja kansallisvaltion suhteen tarkasteluun. Kansainvälisyyskasvatukseksi määritellään tutkielmassa valtio-oppia, kansainvälisyyttä ja työväenliikettä käsittelevät oppiaineet. Tutkimustehtävä yhdistää työväenliikkeen historian sekä kansainvälisten suhteiden tutkimusta. Aiemmassa tutkimuksessa on esitetty, että Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) integroitui kansallisvaltioon viimeistään 1960-luvulla. Vastaavasti on esitetty, että kansainvälisyyden merkitys myös työväestön arjessa kasvoi toisen maailmansodan jälkeen. Työväenliikkeen tutkimuksessa 1960-luku on nähty murroskautena, mutta suomalaisen kansainvälisen ja kansallisen suhdetta sosiaalidemokraattisessa ajattelussa ei ole tarkasteltu tämän murroskauden ajalta. Tutkielmassa liikkeen ideologian tarkastelu on rajattu toteutettavaksi sosiaalidemokraattisen sivistystyön näkökulmasta. Näkökulma kytkeytyy ajatukseen sosiaalidemokratiasta modernin ajan yhteiskunnallisena liikkeenä, jossa valistus nähtiin edistyksen keinona. Tarkasteltu ajanjakso alkaa vuodesta 1965, jolloin kansandemokraattinen sivistystyö irtautui sosiaalidemokraattisesta sivistystyöstä. Aiempaan tutkimukseen perustuvan näkemyksen mukaan sivistystyön valistusihanteet hiipuivat 1970-luvun lopulla, minkä vuoksi tarkastelu päätetään vuoden 1978 tienoille. Kehitys on nähtävissä myös sivistystyön organisaatiossa: yhteiskunnallisen kasvatuksen painotus vaihtui ammatillisiin lyhytkursseihin. Tutkielman lähestymistapa on aatehistoriallinen: sivistysaineistoja tarkastellaan poliittisena ajatteluna Quentin Skinnerin kehittämän menetelmän mukaan. Skinnerin tarkastelutapaan yhdistetään Markku Hyrkkäsen sekä Michael Freedenin esitykset aatehistorian menetelmästä. Tarkastelussa työväenliikkeen kansainvälisyyskasvatuksen keskeisiksi paikoiksi esitetään Työväen Sivistysliitto (TSL) sekä Työväen Akatemia. Käytetyt alkuperäislähteet kattavat TSL:n opintokerhojen ja kirjeopiston opintoaineistot kansainvälisyyskasvatuksen osalta, TSL:n ja Työväen Akatemian toimintakertomukset sekä aikalaiskirjallisuutta. Muina lähteinä tutkielmassa käytetään työväenliikettä, kansansivistystyötä, sosiaalidemokratiaa, kansainvälisiä suhteita sekä yhteiskunnallisia liikkeitä käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Tutkimustehtävän asettelu perustui ajatukseen muutoksesta, mutta sivistystyön opetuksessa muutoksen lisäksi näkyi myös paljon jatkuvuutta. Sivistystyöstä välittyvä kuva ei ole täysin yhtenäinen, mutta usein toistuvia esityksiä on ollut mahdollista löytää. Sivistystyön sosiaalidemokraattiset maailmankuvat perustuivat pääasiallisesti sosialismin, demokratian ja työväestön käsitteiden ympärille: työväestön maailmanhistoriallisena tehtävänä esitettiin valtaosassa opetusaineistoja demokraattisen sosialismin toteuttaminen. Demokraattisen sosialismin mukaan rakennetussa maailmassa tuli sivistystyön aineistojen mukaan toteuttaa kansanvallan, tasa-arvon, suunnitelmallisuuden, velvollisuuksien ja oikeuksien, vapauden ja maailmanlaajuisen solidaarisuuden periaatteita. Liikettä ei nähty yksinomaan kansallisena tai kansainvälisenä, vaan painotukset vaihtelivat. Erityisen voimakkaasti sivistystyön piirissä korostui näkemys tiedosta kansainvälisyytenä, missä kansainvälisyyskasvatukselle annettiin suuri merkitys liikkeen kansainvälisyyskasvatuksen piirissä esitettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Jatkuvuuden ja muutoksen suhteesta sivistystyössä tutkielmassa päädytään johtopäätökseen, jonka mukaan sivistystyön ei voida esittää integroituneen kansallisvaltioon tai luopuneen sosialismin tavoitteesta ja työväestöstä maailmanhistoriaa muuttavana voimana. Tutkielman tulosten ja aiemman tutkimuksen perusteella voidaan esittää, että sosiaalidemokraattisen sivistystyön ja työväenliikkeen poliittisen käytännön tason välillä vallitsi jännite ajanjaksolla 1965–1978. Näin ollen tutkielma tuo uusia näkökulmia työväenliikkeen ja kansallisvaltion suhteen kehityksen tarkasteluun: 'vanhan' yhteiskunnallisen liikkeen institutionalisoituminen ei ole ollut samanaikaista ja yhdenmukaista koko liikkeessä, vaan kehitys on sisältänyt myös liikkeen sisäisiä jännitteitä.
Discipline: Political History
Poliittinen historia
Politisk historia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Hakoniemi_ProGradu.pdf 934.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record