Suomen säädeltyjen työmarkkinasuhteiden synty : palkkapäätös 19.6.1945

Abstract

Suomen työmarkkinasuhteiden puitteet muotoutuivat uudelleen toisen maailmansodan jälkeen. Työntekijät ja ammattiyhdistysliikkeet vahvistivat asemiaan, kun valtakunnalliset työehtosopimukset tulivat maan tavaksi. Tammikuun kihlaus vuodelta 1940 sekä STK:n ja SAK:n tekemät yleissopimukset vuosilta 1944 ja 1946 ovat saaneet päähuomion, kun tätä murrosta on tarkasteltu. Valtiovallan panos on jätetty sivuun. Hallitus sekä kolmikantaiset hinta- ja palkkaneuvosto ja sen palkkajaosto vaikuttivat ratkaisevasti, kun työehtosopimusten läpimurto tapahtui ja kun sekä miesten että naisten kannalta tärkeä palkkapäätös syntyi kesäkuussa 1945. Tämän prosessin tarkastelu avaa uusia näkökulmia työehtosopimusjärjestelmän läpimurtoon, maataloustulon ja palkkojen varhaiseen yhteen kytkeytymiseen ja sukupuolten välisen palkkaeron supistamisen vaikeuteen.

Industrial relations in Finland today are so exceptional that even the Swedes have difficulty understanding our deep-rooted tradition of tripartite compromise. A major distinctive feature of Finnish industrial relations has been the government’s strong and prominent role. In incomes policy, agriculture has had a stronger representation than in most other countries on the bodies and around the negotiating tables where compromises concerning the whole society have been hammered out.