Medetomidiini-ketamiini –yhdistelmän vaikutus elimistön hapensaantiin kierteissarvivuohella (Capra Falconeri Heptneri)

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804208050
Title: Medetomidiini-ketamiini –yhdistelmän vaikutus elimistön hapensaantiin kierteissarvivuohella (Capra Falconeri Heptneri)
Author: Honkavaara, Jussi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Clinical Veterinary Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2003
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804208050
http://hdl.handle.net/1975/1125
Abstract: Medetomidiinin (114 ± 48µg/kg; keskiarvo±keskihajonta) ja ketamiinin (1,46 ± 0,63 mg/kg) yhdistelmän (MDK) vaikutuksia kierteissarvivuohen (Capra Falconeri Heptneri) elimistön hapensaantiin tutkittiin Korkeasaaren eläintarhassa rutiinitoimenpiteiden (siirto, sorkkahoito tms.) yhteydessä. Yksitoista eläintä (seitsemän naarasta ja neljä urosta) nukutettiin kaukoinjektiolla yhteensä viisitoista kertaa 3.10.2000-10.2.2003 välisenä aikana. Hetkillä T1 (24 ± 5,3 min) ja T2 (51 ± 9 min) eläimistä otettiin parittaiset näytteet hematologiseen ja verikaasuanalyysiin. Samalla mitattiin lämpötila ja sydän- ja hengitysfrekvenssit. Tilastollisesti merkitsevä lasku näytteenottohetkien välillä todettiin lämpötilassa, hematokriitissa ja hemoglobiini-, fibrinogeeni- sekä laktaattipitoisuuksissa. Tilastollisesti merkitsevä kasvu todettiin vastaavasti pH:ssa, bikarbonaattipitoisuudessa, standardoidussa bikarbonaattipitoisuudessa, emäsylijäämässä, standardoidussa emäsylijäämässä sekä kokonaishiilidioksidissa. Kliinisesti merkittävää asidoosia tai alkaloosia ei todettu yhdelläkään eläimellä. Valtimoveren happiosapaine (PaO2) vaihteli suuresti sekä eri eläinten että näytteenottohetkien välillä, ollen 55 ± 12,3 mmHg hetkellä T1 ja 65,6 ± 18,5 mmHg hetkellä T2. Huomattavan hypoksemisia arvoja (PaO2 < 40 mmHg) oli neljässä näytteessä; näistä kaksi yhdistettiin virheellisen nielun asentoon ennen näytteenottoa. Hiilidioksidiosapaine pysyi vastaavasti huomattavan tasaisena, ollen 55,1 ± 3,2 mmHg hetkellä T1 ja 55,5 ± 2,97 mmHg hetkellä T2. Lateraalisen ja sternaalisen asennon välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa valtimoveren kaasuosapaineiden tai pH:n suhteen. Induktiovaiheen ja anestesian laatu, erityisesti lihasrelaksaatio, oli tutkituilla eläimillä hyvä huolimatta vaihtelusta käytettyjen MDK-annosten suhteen. Eläimet herätettiin 63 ± 11,9 minuutin kuluttua MDK:n annostelusta antamalla atipametsolia 461,8 ± 124,9 µg/kg lihaksensisäisesti ja nahan alle jaettuna kahteen yhtä suureen annokseen. Eläimet heräsivät nopeasti (6,5 ± 2,5 min) ja rauhallisesti atipametsolin annostelun jälkeen. MDK-anestesiaa voidaan tämän tutkimuksen perusteella pitää turvallisena elimistön hapensaannin kannalta kierteissarvivuohella käytetyillä annoksilla, joskin nielun luonnolliseen asentoon tulee kiinnittää erityistä huomiota anestesian eri vaiheissa.
Subject: Capra Falconeri Heptneri
ketamiini
anestesia
hypoksemia
kierteissarvivuohi
Discipline: Surgery
Kirurgia
Kirurgi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record