Nautojen paratuberkuloosi -aiheuttajabakteerin ominaisuudet, patogeneesi ja diagnostiikka

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151600
Title: Nautojen paratuberkuloosi -aiheuttajabakteerin ominaisuudet, patogeneesi ja diagnostiikka
Author: Lukkari, Susanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Basic Veterinary Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2007
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151600
http://hdl.handle.net/1975/7487
Thesis level:
Abstract: Paratuberkuloosi eli Johnen tauti on hitaasti kehittyvä nautojen suolistotulehdus, jonka aiheuttajabakteeri on Mycobacterium avium ssp. paratuberculosis. Tauti on levinnyt lähes maailmanlaajuisesti; Suomessa paratuberkuloosia on todettu lihakarjoissa, mutta ei lypsykarjoissa. Tartunta saadaan yleensä feko-oraalisesti vasikkana. Taudin itämisaika on pitkä, jopa vuosia. Feko-oraalisen tartunnan jälkeen bakteeri pääsee suolen luumenista M-solujen kautta Peyerin levyjen makrofaageihin. Tartunnan varhaisessa ja subkliinisessä vaiheessa immuunipuolustuksessa vallitsevina ovat Th1 T-solut ja niiden välittämä soluvälitteinen immuniteetti. Taudin edetessä kliiniseen vaiheeseen soluvälitteinen immuniteetti heikentyy ja vasta-ainevälitteinen immuniteetti vahvistuu. Nyt vallitsevina ovat Th2 T-solut sekä vasta-aineita tuottavat B-lymfosyytit. Taudin loppuvaiheessa soluvälitteisen immuniteetin puute ja vasta-ainevälitteisen immuniteetin heikentyminen saa aikaan infektion nopean leviämisen isännän koko elimistöön. Paratuberkuloosin klassisia oireita naudoilla ovat laihtuminen, krooninen ripuli ja tuotoksen aleneminen. Ruumiinavauslöydöksinä havaitaan poimuttunut ja paksuuntunut ileumin seinämä sekä turvonneet ja suurentuneet suoliliepeen imusolmukkeet. Paratuberkuloosin diagnostiikassa on käytössä useita menetelmiä riippuen taudin vaiheesta. Aiheuttajabakteeri voidaan todeta suoralla osoituksella tai viljelyllä uloste- tai kudosnäytteistä. Bakteerin aiheuttama soluvälitteinen immuunivaste voidaan osoittaa ihotestillä ja gamma-interferonitestillä ja vasta-ainevälitteinen immuunivaste voidaan osoittaa agargeeli-immunodiffuusiotestillä, komplementin sitoutumistestillä, ELISA:lla ja immunoblottauksella. Tämän työn tavoitteena oli tutkia immunoblottausmenetelmää käyttämällä nautojen vasta-ainereaktioita muita mykobakteereja, erityisesti M. avium–kompleksin bakteereja, kohtaan. Naudoilla oli todettu paratuberkuloosi-ELISA –testissä positiivinen reaktio. Positiivisia reaktioita saatiin vähän. Saadut tulokset osoittavat, että menetelmällä voidaan tutkia vasta-ainevasteen ristireagointia mykobakteeriantigeenien kanssa.
Discipline: Microbiology
Mikrobiologia
Mikrobiologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
lukkaris.pdf 44.13Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record