Sian ja naudan ruhojen pintahygienia suomalaisissa teurastamoissa vuosina 2002–2003 sekä näytteenottomenetelmät

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151761
Title: Sian ja naudan ruhojen pintahygienia suomalaisissa teurastamoissa vuosina 2002–2003 sekä näytteenottomenetelmät
Author: Wahlfors, Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Food and Environmental Hygiene
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2008
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151761
http://hdl.handle.net/1975/8252
Thesis level:
Abstract: Bovine and pig carcass surface hygiene is monitored in Finnish slaughter houses by taking samples at the end of the slaughter line before carcass chilling. The sampling methods and frequency are determined by the law. There are two approved sampling methods; swabbing and the destructive method. Samples are examined for aerobic bacterial counts and for enterobacterial or Escherichia coli bacterial counts. The sampling results used in this study were from ten Finnish slaughter houses. In the experimental part of this study there were taken surface hygiene samples from ten pig carcasses and ten bovine carcasses with both sampling methods. The destructive method generally reveals more bacteria than the swabbing method. The main problems of the swabbing method are the great variation and poor repeatability of the results and the influence of the sample taker. However, the swabbing method makes it possible to examine a larger area than it is reasonable to examine with the destructive method without causing too much damage to the carcass. Because of the non-uniform distribution of faecal bacteria on the carcass surface the swabbing method often reveals more enterobacteria / E. coli compared to the destructive method. Average total aerobic bacterial recoveries with swabbing, expressed as a percentage of the recoveries achieved by excision, varied widely (1-100%) in different studies. The general level of the surface hygiene of bovine and pig carcasses in Finnish slaughter houses does not essentially differ from the general European level. The average aerobic bacterial count of the whole year (2002-2003) for pig carcasses in slaughter houses using swabbing method (n=3) was 3,04 log10 cfu/cm2 and for those using destructive method (n=4) 3,03 log10 cfu/cm2. The corresponding numbers for bovine carcasses in Finnish slaughter houses were 2,44 log10 cfu/cm2 (swabbing, n=3) and 3,40 log10 cfu/cm2 (destructive, n=4). The average counts of different slaughter houses are defined as "satisfactory" according to the limits in the European Union law, with the exception of two bovine and one pig slaughter houses, the counts of which were "acceptable". The general level of enterobacteria or E.coli was also good, although there were occasional higher weekly counts in almost every slaughter plant. In the experimental part comparing the two sampling methods the destructive method generally revealed more aerobic bacteria compared to the swabbing method, but swabbing produced more enterobacteria positive sample results than the destructive method.Teurastamoilla otetaan lakisääteisesti pintahygienianäytteitä ruhoista teuraslinjan lopussa ennen jäähdytystä. Suomessa sallitut näytteenottomenetelmät ovat sivelymenetelmä ja destruktiivinen menetelmä. Näytteistä tutkittiin tämän tutkimuksen aikaan kokonaisbakteerien määrä sekä vaihtoehtoisesti enterobakteerit tai Escherichia coli – bakteerien määrä. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä kymmenen teurastamoa. Tutkimuksen toisessa osassa vertailtiin näytteenottomenetelmiä ottamalla eräällä teurastamolla pintahygienianäytteet kymmenestä sian ja kymmenestä naudan ruhosta molemmilla näytteenottomenetelmillä. Destruktiivisella menetelmällä saadaan yleisesti esille enemmän bakteereita kuin sivelymenetelmällä. Sivelymenetelmän ongelmana ovat tulosten suuri variaatio ja huono toistettavuus sekä näytteenottajan vaikutus tuloksiin. Sivelymenetelmä mahdollistaa suuremman pinta-alan tutkimisen kuin mitä destruktiivisella menetelmällä voidaan ruhoa suuremmin vaurioittamatta tutkia. Ruhon pinnalle epätasaisesti levittäytyneitä ulosteperäisiä bakteereita saadaankin usein paremmin esille sivelymenetelmällä. Sivelymenetelmällä esille saatavat kokonaisbakteerimäärät vaihtelevat eri tutkimuksissa 1-100 % destruktiivisella menetelmällä saaduista bakteerimääristä. Teurasruhojen pintahygienian yleinen taso Suomessa ei oleellisesti eroa muun Euroopan tasosta. Sian ruhojen vuoden ajan (2002–2003) kokonaisbakteerikeskiarvo sivelymenetelmää käyttäneillä teurastamoilla (n=3 teurastamoa) oli 3,04 log10 pmy/cm2 ja destruktiivista menetelmää käyttäneillä (n=4) 3,03 log10 pmy/cm2. Naudan ruhojen vuoden kokonaisbakteerikeskiarvot olivat sivelymenetelmällä (n=3) 2,44 log10 pmy/cm2 ja destruktiivisella menetelmällä (n=4) 3,40 log10 pmy/cm2. Euroopan Yhteisön raja-arvojen mukaisesti koko vuoden kokonaisbakteerikeskiarvot sijoittuivat luokkaan "hyvä" lukuun ottamatta yhden teurastamon sian ruhojen ja kahden teurastamon naudan ruhojen vuoden kokonaisbakteerikeskiarvoja, jotka kuuluivat luokkaan "välttävä". Ulostekontaminaatiota mittaavien bakteerimääritysten yleinen taso oli hyvä, mutta myös satunnaisia suurempia viikoittaisia keskiarvoja esiintyi lähes jokaisella teurastamolla. Menetelmävertailuosuudessa destruktiivisella menetelmällä saatiin yleisesti suurempia kokonaisbakteerituloksia kuin sivelymenetelmällä. Enterobakteerituloksissa sivelymenetelmä tuotti destruktiivista menetelmää enemmän positiivisia näytetuloksia.
Subject: destruktiivinen menetelmä
sivelymenetelmä
ruhojen pintahygienia
Discipline: Food Hygiene
Elintarvikehygienia
Livsmedelhygien


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record